sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Róbert Bartan yleisöluento 8.5.2024: Hungarian Volunteers in the Winter War

Debrecenin yliopiston historian professori Róbert Barta pitää yleisöluennon otsikolla "Hungarian Volunteers in the Winter War. Based on the memoirs of János Bartha, Reformed Church military pastor". Suomen talvisota sai maailmalla osakseen paitsi laajalti sympatiaa, myös konkreettisia tuenosoituksia. Vapaaehtoiset eri maista matkustivat Suomeen ja tarjoutuivat liittymään Suomen armeijaan, mutta vain harvat heistä ehtivät rintamalle ennen rauhan solmimista. Myös unkarilaiset olivat voimakkaasti mukana tukemassa siihen aikaan läheiseksi heimokansaksi koettuja suomalaisia. Noin 350 miehen vahvuinen unkarilainen pataljoona lähti Suomeen helmikuussa 1940, saapui perille monen mutkan jälkeen maaliskuussa, ja sijoitettiin muiden ulkomaalaisten vapaaehtoisten tavoin koulutukseen Lapualle. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen unkarilaiset palvelivat lyhyen aikaa rajavartiotehtävissä Lappeenrannassa, minkä jälkeen heidät kotiutettiin toukokuussa. Professori Barta luennoi unkarilaisjoukkojen sotapolusta perustuen pataljoonan sotilaspastori János Barthan muistelmiin. Luento tarjoaa tuoreen, muistitietoon pohjautuvan näkökulman unkarilaisten kokemuksista ja kohtaamisista suomalaisten kanssa. Ulkomaalaiset vapaaehtoiset on historiankirjoituksessa usein nähty vain talvisodan kuriositeettina, mutta heidän tarinansa valottavat paitsi henkilökohtaisia motiiveja ja kokemuksia, tässä tapauksessa myös Suomen ja Unkarin suhteiden pitkää historiaa.

Professori Róbert Barta on Deberecenin yliopiston historian laitoksen johtaja. Hän on tutkinut laajalti 1900-luvun Euroopan historiaa, erityisesti maailmansotien välistä aikaa, kylmän sodan aikaa ja Unkarin ulkopolitiikkaa.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

KESKIVIIKKO 8.5.2024, kello 18:00–19:30
Agora Auditoria 2, Mattilanniemi, Jyväskylän yliopisto

Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän Suomi-Unkari seura ja Jyväskylän Historiallinen Yhdistys. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii professori Pertti Ahonen Historian ja etnologian laitokselta. Luento on englanninkielinen.

Lisätietoja: https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/robert-bartan-yleisoluento-hungarian-volunteers-in-the-winter-war

Facebook-tapahtuma: https://fb.me/e/4lG6sVaMD

maanantai 25. maaliskuuta 2024

Kuningas auto. Yksityisautoilu ja politisoituminen Suomessa 1945–1980 – uutuuskirjaluento 24.4.2024

FT Olli Matikaisen tutkimus Kuningas auto. Yksityisautoilu ja politisoituminen Suomessa 1945–1980  (Books on Demand 2024) selvittää autoistumisen historiaa Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Henkilöauto oli merkki perheen elintasosta ja nykyaikaistumisesta. Todellinen autokuume koettiin yhtaikaa Urho Kekkosen presidenttikauden aikana (1956–1981). Edistysuskon rinnalla päätä nostivat hiljalleen myös ympäristövaikutukset, autoilun turvallisuus sekä laajempi politisoituminen. Auton omistaminen koettiin henkilökohtaisena asiana, johon ei haluttu puututtavan ulkoapäin. Tutkimus osoittaa, kuinka talous, politiikka ja kulttuuri niveltyivät autossa toisiinsa. Teos tarkastelee autoistumista inhimillisenä ja yleismaailmallisena ilmiönä sekä toimii johdantona autoistumisen historian kansainvälisiin tutkimusasetelmiin.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

KESKIVIIKKO 24.4.2024, kello 18:00–19:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisöluennon järjestävät Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/20HwIhhM4

Lisätietoja: petteri.s.impola(at)jyu.fi

perjantai 15. maaliskuuta 2024

Yleisöluento 26.3.2024: Identiteeti versus Alteriteetti Ernö Szépin muistelmateoksessa Ihmisen haju (1945)

Unkarilainen runoilija ja esseisti Ernö Szép kuvasi päiväkirjamaisella tarkkuudella teoksessaan Ihmisen haju (1945, Basam Books) sen eloonjäämiskamppailun ja niitä hirveyksiä, joita Unkarin juutalaiset kohtasivat toisen maailmansodan aikana. Ernö kertoo pitkästä matkasta pakkotyöleirille lokakuussa 1944 ja siitä, miten ihmisiä siellä kohdeltiin. Hän tuntee nahoissaan, mitä on olla epäinhimillistetty, kun hänkin koetti kestää panssarikaivantojen kaivuun rasitukset. Eihän kaivannoilla ollut tarkoitus estää neuvostopanssareiden pääsyä Budapestiin, vaan riuduttaa kaivajat hengiltä. Ernö havainnoi ja kommentoi ihmisen pahuutta vaipumatta kuitenkaan epätoivoon. Hänen muistelmansa unohtuivat pitkäksi ajaksi, koska ne eivät sopineet sosialismin kirjallisuuskäsitykseen, mutta nykyjan postmoderniin muistopoliittiseen keskusteluun ne tarjoavat merkittävän puheenvuoron. Antisemitismi ja vastapuolen epäinhimillistäminen ovat valitettavan ajankohtaisia aiheita 2020-luvullakin. Yleisöluennolla teoksesta kertoo sen suomentaja aatehistorian dosentti Anssi Halmesvirta, joka on tutkinut laajasti mm. Unkarin poliittista historiaa. Kyseessä on Halmesvirran Jyväskylän-vuosien jäähyväisluento.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 26.3.2024, kello 18:00–19:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestävät Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/4dcSBejes

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

sunnuntai 24. syyskuuta 2023

Sataman kapakan Hilda – uutuuskirjaluento 7.11.2023

 


Hilda Sofia Hakkarainen ammuttiin ravintolassa kesäkuussa 1939. Kustannustoimittaja Silja Koivisto alkoi selvittää, mitä hänelle tapahtui ja kuka hänen isoisotätinsä Hilda oikeastaan oli. Murhamysteeristä kumpuaa koukuttava tietokirja laitakatujen naisista yhteiskunnallisena uhkana ja naisen asemasta 1930-luvun Suomessa. Sataman kapakan Hilda (Johnny Kniga 2022) on kirjoittajansa omakohtainen tutkimusretki Kotkan öisille kaduille ja seksiä myyneiden naisten luo, joita viranomaiset jahtasivat, passittivat työlaitoksiin ja sukupuolitautisairaaloihin. Varattomat naiset syyllistettiin, ei näiden asiakkaita. Hildan tarina on yksi lukuisista, vaietuista ja unohdetuista. Kun hänen kuolemastaan on kulunut yli 80 vuotta, paljon on muuttunut, mutta silti monet naisia koskevat käsitykset ovat säilyneet. Yleisöluennolla Silja Koivisto kertoo, kuinka hän kokosi historiallisista palasista kuvaa Hildan elämänvaiheista ja millaisia eettisiä ja koskettavia pohdintoja hän joutui läpikäymään kirjoittaessaan sukulaisnaisensa kohtalosta. Lisäksi kuulemme  FT Pirita Frigrenin kommenttipuheenvuoron liittyen kirjan teeman tutkimuseettisiin kysymyksiin: kuinka tutkia arvostavasti historian vaikeita ihmiskohtaloita. Frigren on tutkinut satamakaupunkien naisten historiaa ja kirjoittanut teokseen Historiantutkimuksen etiikka (SKS 2017).

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 7.11.2023, kello 17:00–18:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestää Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora 

Tilaisuudessa on myytävänä teosta alehintaan!

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/6dxTWqv1M
Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola[at]jyu.fi

perjantai 30. kesäkuuta 2023

Keskinen Suomi ja Pähkinäsaaren rauha 700 vuotta – yleisöluento

 

Kuva: Wikimedia.

YouTube-luentotallenne: https://www.youtube.com/watch?v=CVro0p1RpOc

Elokuun 12. päivänä on kulunut 700 vuotta siitä, kun Ruotsi ja Novgorodin tasavalta solmivat rauhansopimuksen. Pähkinäsaaren rauha vuodelta 1323 on vanhin tunnettu rauhansopimus, jossa määriteltiin Ruotsin ja samalla Suomen itärajaa suhteessa Venäjään. Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Karjalan kannakselta oletettavasti Perämerelle keskistä Suomea ja Savoa halkoen. Rajan tarkka kulkureitti on ollut pitkään tutkijoiden kiistakapula, mutta kiistatta rajalla on ollut vaikutuksia esimerkiksi Suomen väestö- ja asutushistoriaan. Yleisöluennolla väitöskirjatutkija Petteri Impola (Jyväskylän yliopisto) alustaa Pähkinäsaaren rauhasta ja sen historiankirjoituksesta. Pääpuhujana FT Olli Matikainen (Jyväskylän yliopisto) luennoi itärajan kehityksestä ja erityisesti Pähkinäsaaren rauhan sekä Täyssinän rauhan (1595) vaikutuksista Keski-Suomen ja Ylä-Savon asutushistoriaan sekä elämään rajaseuduilla.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 26.9.2023, kello 18:00–20:00

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestää yhteistyössä Keiteleen kirjasto- ja kulttuuripalvelut, Kaskikuusen kansalaisopisto, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä Keiteleen kunnankirjastolla ja Kaskikuusen kansalaisopistossa.

Videotallenne katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=CVro0p1RpOc

Olli Matikaisen luento artikkelimuodossa: https://www.ollimatikainen.fi/uncategorized/pahkinasaaren-rauha-700-vuotta/

Rillankiven merkintöjä. Tämä mahdollinen Pähkinäsaaren rauhan rajakivi sijaitsee Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien rajalla. Kuva: Hannes Syrjälä, Finna.fi.

Facebook: https://fb.me/e/1hIYWACas

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj. petteri.s.impola@jyu.fi

HUOM. UUSI AJANKOHTA 24.10. Opettaja ja opetussuunnitelma – tulkintoja yläkoulun historian opetussuunnitelmasta // Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran ja Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen yleisöseminaari

 

Keravan Yhteiskoulun oppilaita historian oppitunnilla Sarvilinnanmäen rinteessä vuonna 1930. Kuva: Keravan museopalvelut, finna.fi. 

FT Ida Vesterisen luento pohjaa luokkahuonehavainnoinnille perustuneeseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin nykyisiä historian opetussuunnitelmia ja sitä, kuinka opettaja "kääntää" opetussuunnitelman kirjoitetusta tekstistä käytännön opetustyöksi. Vesterinen tarkastelee muun muassa opettajan omaksumien arvojen, uskomusten ja ympäröivän (koulutus)kulttuurin merkitystä tässä tulkintatyössä. Samalla hän pohtii kriittisesti itse opetussuunnitelmia ja niitä päämääriä, joita historianopetuksella on tai voisi olla. Vesterinen väitteli aihepiiristä Jyväskylän yliopistossa keväällä 2022. Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka historiaa opetetaan ja opitaan. Esitelmän jälkeen on aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9078-7.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

HUOM. TILAISUUS SIIRRETTY SYYSKUULTA LOKAKUULLE:

TIISTAI 24.10.2023, kello 17.00

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä: https://jyufi.zoom.us/s/64827517777 (Passcode: 269880)

Yleisötilaisuuden järjestää yhteistyössä Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Karoliina Puranen-Impola, karoliina.n.puranen-impola@jyu.fi

https://www.kasvhistseura.fi/ajankohtaista/seuran-seminaaritilaisuus-59-siirtyy

torstai 2. maaliskuuta 2023

TUTKITTAVA TÄHTIÄ TÄNÄ ILTANA – historia-aiheinen elokuvanäytös 21.4.2023

        

Tutkittava tähtiä tänä iltana on historiallis-esseistinen elokuva siitä, mitä esineet voivat kertoa menneestä, ja toisaalta tuon tiedon rajoista. // Tyhjiä, itseleikeltyjä osoitelappuja liukuu kuvaan. Rikkinäiset aurinkolasit, pieniä muistivihkoja, talkookuvakirja – vähitellen paljastuvat tavarat ja roskat piirtävät kuvaa omistajastaan, 1940-luvun koululaisesta. Koululaukku löytyi erään mökin vajasta. Sen äärellä elokuvantekijä ja kaksi jyväskyläläistä historiantutkijaa jäljittävät esineisiin heijastuvia merkityksiä, lapsuuden historiaa ja omien tulkintojensa harha-askelia tragedian jalanjäljissä. Koululaukun sisältö kertoo myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Menneisyys, sota ja kansalaiskasvatus näkyvät yllättävillä tavoilla lapsen esineissä ja kouluaineissa. // Elokuva on hahmotelma uudenlaisesta, taidetta ja historiantutkimusta yhdistävästä muodosta, jossa katse tarkentuu materiaalisen kulttuurin historiaan, käsitykseemme historiasta ja siihen, miten käytämme mennyttä. Elokuva on saanut  kiittävän vastaanoton esimerkiksi DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla.

Sisäänpääsy: ilmainen
Kieli: suomi
Kesto: 58 min + aikaa keskutelulle elokuvantekijöiden kanssa
Ikäraja: K7
Ohjaus ja käsikirjoitus: elokuvantekijä Vieno Järventausta (KuK, Taideyliopisto), historiantutkijat Lauri Julkunen (FT, Jyväskylän yliopisto) & Ida Vesterinen (FT, Jyväskylän yliopisto)

PERJANTAI 21.4.2023, kello 17:00-19:00
Blomstedtin sali, Kulttuuritalo Villa Rana, Seminaarinkatu 13, Jyväskylä
Näytöksen jälkeen on aikaa vapaalle keskustelulle elokuvan herättämistä ajatuksista ohjaajien ja käsikirjoittajien kanssa.

Tapahtuman järjestää Jyväskylän Historiallinen Yhdistys, Jyväskylän kaupungin tuella.

 
KAIKKI ELOKUVISTA JA HISTORIASTA KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!