keskiviikko 7. elokuuta 2019

Koivisto-viikon teemana historia keskiviikkona 28.8.2019

Äänekoskella Koiviston Kyläyhdistys ja Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys järjestevät Koivisto-viikon 26.8.-1.9.2019. Paikalliset asukkaat ovat ideoineet uutta kesätapahtumaa, jossa kiinnitetään huomiota nykyään elinvoimaisen seudun keskeiseen merkitykseen muun muassa Keski-Suomen historiassa. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen postikonttori perustettiin Sisä-Suomen solmukohtaan vuonna 1786.

Koivisto-viikon eri päivinä keskitytään erilaisiin teemoihin, mutta erityisesti keskiviikko 28.8.2019 on omistettu alueen historialle. Jyväskylän Historiallinen yhdistys on mukana järjestämässä kaikille kiinnostuneille avointa työpajaa Koiviston merkityksestä Sisä-Suomen keskuspaikkana 1700-1800-luvulla. Työpajassa käydään asiantuntijoiden ohjaamana lävitse aihepiiriä koskevia aineistoja ja kootaan tietoja yhteen.

Seuratalolla

(Koivistonkyläntie 101, 44250 Äänekoivisto)
klo 11.30 Sisä-Suomen ensimmäisen postikonttorin historiasta
  • Muhluniemen postikonttori näyttely- yläkerta Timo Enäkoski
HUOM TARKENTUNUT AIKATAULU klo 12.00–17.00 Työpajoja, Koiviston merkitys Sisä-Suomen keskuspaikkana 1700-1800 luvulla. Johdantoja myös nykypäivään. Aiheina muun muassa postilaitos, liikenneyhteydet ja virkamiehistö.
  • Jyväskylä historiallinen yhdistys ja Äänekosken vanha kotiseutuyhdistys
klo 18.00 Yleisöluento Koiviston kylän historia ja merkitys keskiajalta alkaen
  • Marko Lamberg, professori, Tampereen yliopisto pohjoismaiden historian dosentti

Lisätietoja Koivisto-viikon keskiviikon ohjelmasta: https://sites.google.com/site/koivistonkylayhdistys/koivistoviikko/koivistoviikkoke28-8

Koivisto-viikon koko ohjelma teemoittain ja yhteystiedot: https://sites.google.com/site/koivistonkylayhdistys/koivistoviikko

Kaikki kiinnostuneet ovat vapaasti tervetulleita osallistumaan historiatilaisuuksiin sekä laajemmin Koivisto-viikolle!

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Vapaita aatteita - Minna ja Ferdinand Canth Jyväskylässä -luentosarja

Minna Canthin syntymästä tulee kuluneeksi 175 vuotta, minkä kunniaksi Jyväskylän tiedemuseossa avautuu näyttely Vapaita aatteita – Minna ja Ferdinand Canth Jyväskylässä. Näyttely käsittelee aikaa, jolloin Minna Canth vietti lähes kaksikymmentä vuotta Jyväskylässä. Näyttely on avoinna 20.3.–31.8.2019 Jyväskylän tiedemuseon näyttelykeskuksessa Soihdussa, S-rakennus Seminaarinmäellä, avoinna ke-pe 12–17, la 12–16.

Lisätietoja näyttelystä:

Näyttelyn yhteydessä järjestetään samanniminen luentosarja, jossa käsitellään Minna Canthin aikaa muun muassa Jyväskylän ja Keski-Suomen historiallisessa kontekstissa. Luentosarjan ovat järjestäneet yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Jyväskylän Historiallinen yhdistys ja Soroptimist International Jyvässeutu. Voit siis vierailla samalla kertaa ilmaiseksi sekä näyttelyssä että asiantuntija luennoilla. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!


Paikka: Jyväskylän yliopisto, S-rakennus, Sali S212 (vanha juhlasali)

Seminaarinmäki (Seminaarinkatu 15)

25.3. klo 18.00
Ilkka Nummela, taloushistorian professori emeritus
Rätei ja lumpui: Minna Canth, Aline Grönberg ja Armi Ratia


8.4. klo 16.30
Minna Maijala, tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija
Herkkä ja vahva Minna Canth. Naisen kertomus HUOM. Peruttu luento järjestetään 27.5. kello 16:30. Pahoittelemme viime hetken peruuntimista!


29.4. klo 16.30
Anja Lappi, kulttuurin tuottamiseen erikoistunut yrityksen Anya Productions luova johtaja:
Kenelle kuuluu Kanttilan kunnostus? - näkökulmia kulttuuriyrittäjyydestä, taidehallinnosta,
vaikuttamisesta ja päätöksistä, case Minna Canthin talo Kanttila


6.5. klo 18.00
Jussi Jäppinen, tietokirjailija
Minna Canthin Jyväskylä


27.5. klo 16.30 [HUOM. huhtikuussa peruuntuneen luennon uusi aika!]
Minna Maijala, tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija
Herkkä ja vahva Minna Canth. Naisen kertomus 
Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj. petteri.s.impola(at)jyu.fi

maanantai 28. tammikuuta 2019

Studia generalia: Kuuma sukupuoli


"Lopetetaan turha lässytys feminismistä ja tasa-arvosta" (MTV-UUTISET 26.11.2018).

Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat päivänpolttavia aiheita julkisessa keskustelussa ja netin keskustelupalstoilla. Ne ovat myös asioita, joista useimmilla on kokemus ja mielipide. Mihin sukupuolentutkimusta siis tarvitaan? Ja ylipäätään: ”pitääkö sitä sukupuolta joka paikaan tunkea?” Tällä luentosarjalla sukupuolta ei oteta annettuna, vaan tarkastellaan kriittisesti sukupuolentutkimuksen välinein sitä, miten sukupuolet saavat merkityksensä nyky-yhteiskunnassa ja kulttuurissa sekä menneisyydessä. Luentosarjan järjestää Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkijoiden verkosto Kantti sekä Jyväskylän Historiallinen yhdistys.

JHY on mukana järjestämässä luentosarjaa, koska 1900-luvun jälkipuoliskolla sukupuolihistoria nousi historiantutkimuksen valtavirtaan. Nykyään oikeastaan mitään historian osa-aluetta ei voida tutkia tai ymmärtää syvällisesti, ellei sukupuolikysymyksiä huomioida ainakin jossain määrin. Menneisyydessä kuten nykyisinkin sukupuoli on aina ollut osa valtarakenteita mutta toisaalta myös esimerkiksi arkipäiväistä työnjakoa – miksi? Luentosarjan puhujina on aihepiirin huippututkijoita niin Jyväskylän yliopistosta kuin muualtakin. Osa heistä on mediasta tuttuja, ja luentosarja onkin hyvä tilaisuus päästä kysymään heiltä tarkentavia kysymyksiä paikan päällä. Luentosarja koostuu eri tieteenaloista, mutta JHY on ollut järjestämässä erityisesti kolmea viimeistä luentokertaa, jotka ovat täysin historia-aiheisia.

Aika: Torstaisin klo 16.15 - 17.45

Paikka: Jyväskylän yliopiston päärakennuksen (C) luentosali C4 (toinen kerros)

Luentosarja on maksuton ja avoin kaikille aiheista kiinnostuneille kuulijoille!

17.1. Harjunen Hannele: Terveyden sukupuoli ja luokka
24.1. Sari Sulkunen ja Merja Kauppinen: Sukupuoli ja tekstitaidot – paljon (huoli)puhetta pojista
31.1. Kaisa Ahvenjärvi: Naisrepresentaatioista saamelaisessa nykytaiteessa ja –kirjallisuudessa
7.2. Riikka Homanen: Hedelmöityshoidot, rodullistaminen ja hetero(parisuhde)normatiivisuus
14.2. Huonot feministit -kollektiivi (Elmgren, Lahti, Mankki, Mustosmäki & Sihto): Seksuaalisuuden, vallan ja affektien nykykuvi(telmi)a
21.2. Touko Vaahtera: Transihmisten kehot kulttuurissa ja tuhon politiikka: genealoginen näkökulma
28.2. Minna Nikunen & Suvi Kouri: Selviytymisen strategiat työelämässsä: Nuoret naiset ja miehet työelämän kynnyksellä ja upseerinaisten sopeutuminen sotilasyhteisöön
7.3. Karoliina Puranen & Lauri Julkunen: Ongelmapoikia ja poikaongelmia 1900-luvun alun Suomessa
14.3. Kirsi Vainio-Korhonen (professori, Turun yliopisto): Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa, seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (ko. kirjaa myytävä edullisesti luennolla!)
21.3. Sofia Kotilainen: Uudistettu nimilainsäädäntömme ja nimenvalinnan normien sukupuolittunut historia


Luentosarjan Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/events/1954805581489816/
Luentosarjan tiedote:
https://www.jyu.fi/hytk/fi/tutkimus/tutkimusverkostot/kantti/sukupuolentutkimuksen-studia-generalia-kuuma-sukupuoli-alkaen-17-1.2019

Yhteydenotot: petteri.s.impola(at)jyu.fi

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Yleisöluento Yhdysvaltain pitkän linjan ulkopolitiikasta ja sen kriiseistä

Rooseveltista Trumpiin – Yhdysvaltain ulkopolitiikka ja kriisit 1900-luvun alusta tähän päivään.



Apulaisprofessori Antero Holmila ja FT Matti Roitto selvittävät kirjassaan, miten ja miksi Yhdysvallat on noussut eristäytyjästä ulkopoliittiseksi suurvallaksi. Teoksessa läpikäydään Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kriisit ja konfliktit globaalissa kontekstissa, kuitenkin historialliset jatkuvuudet huomioiden. Samalla syvennytään Yhdysvaltain vaikuttajakaartiin ja analysoidaan, kuka tai ketkä lopulta johtavat ulkopolitiikka: missä on kulkenut presidenttien ulkopolitiikan teon rajat ja mikä on ollut kongressin ja muiden instituutioiden rooli? 1900-lukua on pidetty Yhdysvaltain vuosisatana ja pitkän aikavälin tarkastelu auttaakin ymmärtämään nykypäivää: onko Trump todella kovinkaan poikkeuksellinen presidentti ja mitkä edes ovat Trumpin todelliset vaikutusmahdollisuudet ulkopolitiikasta päätettäessä?

Luento järjestetään torstaina 13.12., kello 18:00-20:00.
Historica-rakennus, sali H306 (3. kerros), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

Ilmainen yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 uutuuskirjaluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät teoksiaan. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle – lisäksi kirjaa on myytävänä edulliseen hintaan!

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n puheenjohtaja., petteri.s.impola@jyu.fi

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Yleisöluento Pohjolan atlanttisesta historiasta

Pohjola, Atlantti, maailma. Ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla



Kalle Kananoja, Lauri Tähtinen (toim.) ja Kaarle Wirta esittelevät uutta teostaan Pohjolan pitkästä atlanttisesta historiasta, joka isältää varhaismodernin aikakauden suomalaisia ja skandinaavisia henkilöitä ja ilmiötä, joiden kohtalot risteävät Atlantilla erinäisissä kehityskuluissa 1600-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Tähän pohjoismaisten toimijoiden joukkoon kuului yrittäjiä, sotilaita, merimiehiä ja luonnon- tai historiantutkijoita sekä suuri joukko siirtolaisia. Perinteisen ja paikallisen rajat hämärtyivät kulttuurien sekoittumisen ja globalisoitumisen edetessä. Kirja osoittaa mielenkiintoisten tapaustutkimusten avulla, että atlanttinen historia on ollut osa pohjoismaista historiaa, mistä syystä sen tulisi myös laajemmin olla osa suomalaista historiankirjoitusta. Varhaismoderni Pohjola ja Atlantti olivat lähtökohtaisesti ylirajaisia tiloja, joiden perintö kantoi myös 1900-luvulle.

Luento järjestetään tiistaina 18.9., kello 17:00-18:30.
Historica-rakennus, sali H306 (3. kerros), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Linkki esiteltävän teoksen ja julkaisijan sivuille: https://sks.kauppakv.fi/sivu/tuote/?id=2167477.
Teoksen sisällysluettelo: http://media.kirjavalitys.fi/onix/media/2115018.

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät ja myyvät mielenkiintoisia uutuuskirjojaan.
Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/
https://www.facebook.com/JyvaskylanHistoriallinenYhdistys/

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Tivoli Sariolan historiasta yleisöluento

Huvin huipulla 130 vuotta: Tivoli Sariola 1888–2018



Päivi Pajula, Matti Rautiainen ja Mikko Hiljanen ovat kirjoittaneet viihdyttävän historiikin kaikille suomalaisille tutusta Tivoli Sariolasta. Suomalainen tivolikulttuuri sai alkunsa vuonna 1888 J.A.W Grönroosin ideasta, jonka jälkeen Sariola-suku on jatkanut vaiherikasta tivolitoimintaa viiden sukupolven ajan. Tivoli on tuttu viihdyttäjä, mutta samalla tivolin historia kietoutuu osaksi yhteiskunnan suuria murroksia, aina elokuvien saapumisesta Suomeen, sota-ajan rintamativoliin kuin viime vuosien kilpailuun muiden yhä monipuolistuvien viihdemuotojen kanssa. Tivoli on tarjonnut yleisön ihastukseksi näyttäviä eläimiä, taiteilijoita, vauhdikkaita laitteita, mutta vähintään yhtä vaiherikas ja tunteikas on tarina itse tivoliyrityksen pyörittämisestä suku-Sariolan toimesta. Historiikissa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla viihdetoiminnan muutokset ja yrittämisen ilo osaksi itsenäisen Suomen eri vaiheita.

Luento järjestetään keskiviikko 5.9.2018, kello 18.00–20.00
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

torstai 12. huhtikuuta 2018

Vennamo ja poliittinen populismi yleisöluennon aiheena

Vennamo. Mies ja hänen puolueensa



Poliittisen retoriikan ja populismin tutkija, FT. Aarni Virtanen on kirjoittanut tarkan poliittisen elämäkerran Veikko Vennamosta, jonka johdolla SMP otti rytisevän suurvoiton eduskuntavaaleissa 1970. Tästä alkoi suomalaisten populistipuolueiden historia, joka jatkuu vaiheikkaana yhä 2010-luvulla. Kirja vastaa siihen, kuka oli Vennamo, ja millainen oli hänen elämäntyönsä populismin oppi-isänä. Samalla kirja on tutkimus sotienjälkeisen Suomen, Kekkosen ja rötösherrojen, laman ja lopulta Perussuomalaisten syntyvaiheiden historiasta. Luennolla kirjoittaja tarkastelee myös sitä, onko nykyinen, Jussi Halla-ahon johtama Perussuomalaiset enää missään yhteydessä Vennamon SMP:n perintöön. Kirja perustuu laajaan aineistoon ja sitä varten on haastateltua kymmeniä ihmisiä, aina nykypolitiikan huipulta asti, kuten Timo Soinia ja Paavo Väyrystä.

Luento järjestetään keskiviikkona 25.4.2018, kello 18.00–20.00.
Historica-rakennus, sali H306, (3. kerros, hissi) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi