torstai 5. toukokuuta 2022

Yleisöluento Ihmelääkärit Suomessa 1850-1950 -historiateoksesta

 Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950: Kuhnekylpyjä, sähköä ja suggestiota


Kansanparantajat kilpailivat lääkäreiden kanssa potilaiden suosiosta 1900-luvun alun Suomessa. Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian yliopistonlehtori Kalle Kananojan uutuuskirja käsittelee laajasti parantamisen monimuotoista historiaa sekä terveysajattelun ja terveydenhuollon mullistuksia Suomessa aikana jolloin julkisen terveydenhuollon ja lääketieteen läpimurto oli vasta tuloillaan. Kansanlääkintä oli pitkään erilaisten kansanparantajien, rohdoskauppiaiden, maallikkoterapeuttien ja luonnonparantajien toimintakenttää. Parantajien toiminta koetteli laillisuuden rajoja ja lääkärien monopoliasemaa. Laitonta lääkärintointa käsiteltiinkin lukuisissa oikeudenkäynneissä ympäri Suomen vaihtelevin lopputuloksin. Luennollaan Kananoja esittelee näitä oikeudenkäyntejä sekä niiden taustalla olleita parantajia ja parannettavia. Luennolla nostetaan esiin myös Keski-Suomessa ja Jyväskylässä toimineita parantajia. SKS:n julkaisema teos oli Vuoden tiedekirja 2021 -palkinnon finalisti.

Yleisöluento järjestetään keskiviikkona 18.5.2022, kello 18:00-20:00
Historica-rakennus, sali H306 (3. kerros), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto
Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita paikan päälle!

Tilaisuutta voi seurata myös Zoom-etäyhteydellä: https://jyufi.zoom.us/j/63812346169

Ilmainen yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avoimia uutuuskirjaluentoja, joissa tutkijat esittelevät teoksiaan. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuudessa myydään kirjaa edulliseen hintaan!

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/1Isaly4I3
 
Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

torstai 11. marraskuuta 2021

Suurlähettiläs Pertti Torstilan yleisöluento 22.11.2021: Unkari järjestelmänmuutoksen molemmin puolin; suomalaisdiplomaatin aikalaishavainnot ja myöhempi tutkimus

Valtiosihteeri emeritus, suurlähettiläs Pertti Torstila palveli diplomaattina Unkarissa 1976-78 ja uudelleen 1992-1996. Hän pitää Jyväskylässä mittaviin Unkari-kokemuksiinsa pohjautuvan yleisöluennon Unkari järjestelmänmuutoksen molemmin puolin; suomalaisdiplomaatin aikalaishavainnot ja myöhempi tutkimus. Tilaisuuden järjestävät Jyväskylän Suomi-Unkari seura, Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos ja Jyväskylän Historiallinen yhdistys.

Luento pidetään Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen Historica-rakennuksen salissa H320 maanantaina 22.11. klo 17:00 - 18:30. Paikan päälle otetaan yleisöä 60 henkeä koronaturvallisuus huomioon ottaen. Lisäksi luentoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/hela/webinaarit/pertti-torstilan-vierailuluento/suora/

Suosittelemme maskin käyttöä tilaisuudessa. Maskeja ja käsidesiä on saatavilla paikan päällä.

Tervetuloa!

Lisätiedot: Ville Häkkinen, ville.m.hakkinen[at]jyu.fi

Kuva: Wikimedia, Suomen Punainen Risti/Jussi Vierimaa.

torstai 19. marraskuuta 2020

Keski-Suomea käsitteleviä graduja

Koronapandemian aikana useimmilla on ollut aikaa vetäytyä kotioloihin. Siksi Jyväskylän Historiallinen Yhdistys on listannut Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella tehtyjä pro gradu -tutkielma, jotka suoraan tai epäsuorasti käsittelevät Keski-Suomea historian tai etnologian tutkimusmenetelmin.

Terveen kriittisesti on syytä muistaa, että pro gradut ovat maisteritason opinnäytteitä, eivätkä ne siksi ole suoraan rinnastettavissa tieteellisiksi tutkimuksiksi. Tästä huolimatta graduissa hyödynnetään tieteenaloille tyypillisiä kysymyksenasetteluja, tutkimusaineistoja, teorioita ja menetelmiä, minkä takia ne ovat oiva keino tutustua myös lähialueen historiaan ja kulttuuriin. Etenkin kun nykyisin Jyväskylän yliopiston gradut sekä väitöskirjat julkaistaan JYX-julkaisuarkistossa helposti saavutettavina ja myös populaarin yleisön luettavaksi.

Alla on listattu vuosina 2010–2020 julkaistuja graduja, mutta listaus ei varmastikaan ole aivan täydellinen. Gradut on jaoteltu karkeasti paikkakunnittain ja aakkosittain. Maantieteellisestä jaosta huolimatta on syytä muistaa, että nykyään niin historiantutkimus kuin etnologia eivät jäsenny ja esitä tutkimuskysymyksiä lähtökohtaisesti alueellisesti, vaan käytännössä aina tutkimukset jakaantuvat temaattisesti ja ilmiökeskeisesti. Jyväskylän kohdalla listaa täydentävät muutamat opettajankoulutukseen liittyvät gradut, jotka osaltaan kertovat menneen ja nykyisen Jyväskylän keskeisestä asemasta opettajankoulutuksen ja historianopetuksen menetelmien kehittämisen keskuksena Suomessa.

Innostavia lukuhetkiä!

Jyväskylä:

Juulia Hakunti (2016), Yhteisöllinen olut. Etnografinen tutkimus jyväskyläläisistä oluenharrastajista.

Juha Honkanen (2016), Juopunut Jyväskylässä. Juopumusrikollisuus ja juopuneena tehdyt rikokset Jyväskylän kaupungissa kieltolakivuosina 1919-1932.

Jenni Jokela (2014), Hautasaareke ihmistä varten. Jyväskylän Vanhan hautausmaan vaiheita vuosien 1956-1971 välisenä aikana.

Jesse Kananen (2018), Cygnaeuksen varjossa. Seminaarinjohtaja Karl Gabriel Leinbergin kirjeenvaihtoverkostot 1869-1894.

Tuija Kauhanen (2017), ”Virkistykseksi sekä ruumiille että sielulle”. Yhdistysten huvitoiminta ja kansalaisyhteiskunnan synty Keski-Suomessa 1880-1905.

Ilkka Kiesilä (2015), Vaikka kuun taivaalta? Vuoden 1976 poliisilakko jyväskyläläisten poliisien näkökulmasta.

Anna-Sofia Kiiski (2016), ”Keskiluokkaistuva kansakoulunopettajisto”. Jyväskylän opettajaseminaarin opiskelijoiden kulttuurisosiaaliset taustat seminaariyhteisössä vuosina 1920-1932.

Kristiina Koskipalo (2015), Siirtolaisuus Jyväskylästä Pohjois-Amerikkaan vuosina 1899-1924.

Merja Kähkönen (2014), Taloustieteilijöiden harjoittelijavaihdosta poikkitieteelliseen johtajuuteen. AIESEC Jyväskylä 1969-2009.

Elli Laine (2017), "Olihan se nyt paljon enemmän sellasta, että piti ite oikeesti ajatella jotain". Tiimeissä opiskelun vaikutus historian oppimiseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Tiimilukio -hankkeessa Sepän lukion KULTSI -kurssilla lukuvuonna 2013-2014.

Veera Muhonen (2015), Työväen naiset vapaalla. Jyväskylän ja lähiseudun työläisnaiset loman ja vapaa-ajan järjestäjinä 1906-1939.

Teija Mäkinen (2010), Omaisuuden dokumentointi. Jyväskyläläiset perukirjat arkistotieteen näkökulmasta.

Piia Määttä (2014), Jyväskylän kansakouluopettajaseminaarin kirjaston kokoelmien muodostuminen 1863-1905.

Fanny Neittaanmäki (2015), Kuntosaliharrastajien rituaalit, identifikaatio ja motivaatio.

Pirjo Ovaskainen (2015), Jyväskyläläisten ravintoloiden anniskeluoikeudet ja valvonta 1932-1939.

Anniina Poikonen (2020), Juopumuksia, siveettömyyksiä ja ilmiantoja. Kymmenen irtolaisen elämänkulun tarkastelu sodanjälkeisessä Jyväskylässä.

Elina Raitanen (2013), Puulelutehtaan vuosikymmenet. Kasvattavien puulelujen valmistaja Juho Jussila Oy 1923-1980.

Ville Salmela (2017), Henkirikoksen tutkinta ja siihen osallistuneet Jyväskylässä 1862-1905.

Sampo Taskinen (2015), Väkivaltarikollisuus Jyväskylässä vuonna 1945. Lisääntynyt väkivalta rauhan aikaan siirtymisen vaikeuden ilmentäjänä.

Ari Tuhkala (2013), Tabletit historian opetuksessa. Opetuskokeilu Voionmaan lukiossa.

Riina Turunen (2012), Luottamuksen loppu. Konkurssiin ajautuminen ja sen vaikutukset konkurssintekijän elämään Jyväskylän kaupungissa 1870-luvulla.

Noora Virokannas (2013), Opetussuunnitelma, oppikirjojen ja nuorten historiakuvat peruskoulussa.

Jari Vähkyrä (2015), Kansainvälisen kulttuurivaihdon kokemuksia ja vaikutuksia Jyväskylän konservatoriossa.

Anna-Kaisa Ylikotila (2014), Yhteiskunnallisten äitien vapaussota. Jyväskyläläiset naiset valistus- ja auttamistyössä vuosina 1920-1925.

Jenni Zweygberg (2016), Kirkossa kuulutettu, lehdessä painettu. Julkinen tiedonkulku 1865-1880 Jyväskylässä.

Jämsä:

Iida Luukkonen (2018), Oikeuslääketieteelliset kuolemansyyntutkimukset Jämsän käräjäkunnassa 1894-1917.

Riina Nuutinen (2016), Avioero viritetty. Avioerot avio-ongelmien ratkaisuna Jämsässä vuosina 1890-1910.

Marjo Raittinen (2011), Ei almuja sankarivainajien lapsille. Sotaorpojen huolto jatkosodan aikana Jämsässä.

Karstula:

Teijo Kostiainen (2011), Hirsirakentamisen teollistuminen. Pro gradu-tutkimus teollistumisen vaikutuksista työn tehokkuuteen hirsirakentamisessa. Tapaus Honkarakenne Oyj.

Korpilahti:

Outi Hartikka (2012), Avioituminen maalaisyhteisössä. Korpilahden pitäjän avioliittokenttä 1910- ja 1920-luvuilla.

Tytti Lintula (2013), Seurakunnan eläteistä elämässä selviytyjiksi. Prosopografinen tutkimus Korpilahdella vuonna 1850 kasvattilapsiksi päätyneiden tutkittavien elämänkulusta ja elämässä selviytymisestä.

Janne Sipinen (2011), Työtä ja hoitoa. Köyhäinhoito Korpilahdella 1930-luvun pula-aikana.

Kuhmoinen:

Raita Rautkivi (2010), Kosket kylän keskellä. Tutkimus muistamisesta, kyläyhteisöstä ja vesivoimasta Kuhmoisten Pihlajakoskella.

Kyyjärvi:

Vilma Hakola (2017), Kahvia ja mustikkapiirakkaa. Etnologinen tutkimus kyläkahvilasta ikääntyneiden yhteisöllisenä kohtaamispaikkana.

Laukaa:

Jaakko Kuusela (2015), Kirves, sirppi ja kahvipannu. Rautaesineistö ja metalliset kulutustavarat Laukaan pitäjän perukirjoissa 1850-1900.

Petäjävesi:

Johanna Niiles-Hautanen (2012), Hiljaisuus puhuu. Petäjäveden Vanha Kirkko tarinoiden kertomana.

Saarijärvi:

Leeni Rautapuro (2012), Huligaaneja ja pamppukaartilaisia. Kieltolain kiertäminen ja kontrollointi Saarijärvellä vuosina 1927-1930.

Keski-Suomi:

Alina Kausamo (2017), Avioliiton konfliktien kirkollinen kontrolli Sisä-Suomen seurakunnissa 1870-1923.

Anni Lahti (2014), Ammattina kätilö. Maalaiskätilön työ 1900-1920 Jyväskylän piirilääkäripiirissä ja kätilöiden kirjoituksissa.

Lassi Lintunen (2017), Kansallispuistojen kehitys Keski-Suomessa.

Mika Vehmas (2019), ”Kun hevonen tarvitsi semmoisen kurituksen”. Eläinrääkkäys ja -suojelu Keski-Suomessa 1890-1900.

 

[Kuvalähde: Wikipedia; Keski-Suomen tiet, rautatiet ja lääninrajat 1927 | Lähde = osa kartasta Suomi Finland | Tekijä = A. Lungwitz, paino G. Arvidsson Lito Helsinki 1927]

perjantai 10. tammikuuta 2020

Yleisöluentoja Karjalan talouselämästä ja historiasta





Mikä oli luovutetun Karjalan kaupunkien asema ja merkitys Suomen talouselämälle, millaisia aatteita 1800-luvun lopulla virkistyneen elinkeinoelämän myötä syntyi ja millaisia olivat karjalaiset yrittäjäpersoonat? Näihin kysymyksiin vastataan kolmen yleisöluennon sarjassa, jonka Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestävät kevätlukukaudella 2020 yhteistyössä Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kanssa. Luennot pidetään Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen salissa H320, 3. kerros. Yleisö on vapaasti tervetullut seuraamaan luentoja.

Ohjelma:

Keskiviikko 29.1. klo 16.30—18.00
Emeritusprofessori Ilkka Nummela, JY: Karjalan kaupungit osana Suomen kaupunkijärjestelmää

Luento käsittelee Suomen talouselämän kehitystä ja kaupungistumista 
vuosina 18101940.  Mikä oli Viipurin läänin kaupunkien kuten Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan asema tämän kehityksen osana?

Keskiviikko 19.2. klo 16.30—18.00        
Dosentti Marko Paavilainen, Helsingin yliopisto: Afäärifennomania Karjalan kaupassa

Luento selvittää fennomanian ja liike-elämän yhteyttä yleisesti ja konkretisoi aihetta Juho Lallukan ja Juho Hallenbergin liikemiesvaiheiden avulla.

Keskiviikko 11.3. klo 16.30—18.00 FT Tuomas Möttönen, JY: Luovutetun Karjalan talouselämä ja sen toimijat


Luento luo katsauksen luovutetun Karjalan talouselämään esittelemällä alueella toimineita yrityksiä sekä yrittäjäpersoonia, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet alueen yrityselämään ja muuhun kehitykseen. Talouden ohella luennossa valaistaan Karjalan kulttuurista ja sivistyksellistä vaikutusta suomalaiseen yleiskulttuuriin.

KAIKKI LUENNOT OVAT KATSOTTAVISSA VIDEOTALLENTEINA OSOITTEESSA: https://wiipuri.fi/luennot/

Lisätietoja: petteri.s.impola(at)jyu.fi