maanantai 29. huhtikuuta 2013

Lumilautailukulttuuri ja tyyli

Yleisöluento tyylin merkityksestä lumilautailukulttuurissa


Lumilautailukulttuuri on näkyvä osa länsimaista nuorisokulttuuria, ja tyylillä on siinä keskeinen merkitys. Filosofian tohtori, etnologi Riitta Hänninen tarkastelee luennollaan maanantaina 6.5., millaisia asioita tyylin avulla halutaan lumilautakulttuurissa ilmaista. Amerikkalaisperäinen lumilautailu ilmestyi länsimaisten nuorisokulttuurien kartalle 1960-luvulla eli suhteellisen myöhään, jos sitä vertaa moniin muihin toisen maailmansodan jälkeisiin nuorisokulttuureihin. Suomessa lumilautailua on harrastettu 1980-luvulta lähtien. Aikaisemmin jopa anarkistiseksi luokiteltu lumilautailu on nyt yleisesti hyväksytty talviurheilulaji ja elämäntapa. Marginaali-ilmiöstä on tullut osa nuorisokulttuureiden arkipäivää.

Luennon aiheena oleva tyylin käsite tarkoittaa tiettyä kulttuurisesti määrittynyttä tapaa pukeutua, puhua, liikkua ja käyttäytyä. Tyylin kenttä on ilmaisullisesti laaja: se sulkee sisäänsä pukeutumiseen, musiikkimakuun ja itse laskemiseen liittyviä elementtejä, mutta myös joukon erilaisia arvoja ja asenteita. Lumilautakulttuuri on siten nähtävä kokonaisvaltaisena ideologisena järjestelmänä.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Riitta Hännisen luento järjestetään maanantaina 6.5.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Riitta Hänninen, riitta.j.hanninen@jyu.fi, 044 3588202
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteet toisen maailmansodan aikana

Yleisöluento Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteista toisen maailmansodan aikana


Millaiset olivat kielisukulaiskansojen Suomen ja Unkarin viralliset ja epäviralliset kulttuurisuhteet jatkosodan aikana, ja miten ne liittyivät Jyväskylään? Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämällä Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjalla luennoi maanantaina 15.4. poikkeuksellisesti yleisen historian professori Anssi Halmesvirta, jonka esitelmä käsittelee Suomi-Unkari Seuran Jyväskylän osaston perustamista vuonna 1943. Merkittävä toimintasektori tuolloin oli jo 1920-luvun alussa alullepantu niin sanottu heimotyö, jota oli rauhan aikana tehty varsin vakavassa molemminpuolisen kulttuuri- ja maantuntemuksen levittämisen ja suomalais-ugrilaisen kulttuuriyhteyden lujittamisen hengessä. Tärkeimpänä tuloksena oli vuonna 1937 solmittu Suomen ja Unkarin välinen kulttuurisopimus, mikä edellytti paitsi monipuolisen kulttuurivaihdon virallistamista ja politisoimista myös tieteellisen yhteistyön aloittamista maiden yhteiselle asialle – eurooppalaisen sivistyksen vaaliminen ja vartiointi – omistautuneiden eliittien välillä.

Ensimmäinen Suomi-Unkari Seura perustettiin kulttuurisopimuksen nojalla samana vuonna Helsinkiin, mutta maakuntien osastojen perustaminen lykkääntyi aina jatkosodan loppuvaiheisiin. Siihen mennessä heimotyö oli ehtinyt muuttaa radikaalisti luonnettaan; siitä oli tullut paljolti propagandistista tiedotus- ja valistustoimintaa valloitus- tai revisiopolitiikan merkeissä – Suomessa päämääränä Itä-Karjalan vapauttaminen ja Suur-Suomi ja Unkarissa Trianonin rauhassa vuonna 1920 menetettyjen alueiden palauttaminen. Merkillepantavaa on, että nykyinen Suomi-Unkari Seura on syystä tai toisesta historiikissaan tyystin unohtanut sekä edeltäjänsä, tuon vuonna 1937 perustetun Suomi-Unkarin Seuran, että siinä ohessa Jyväskylän paikallisosaston perustamisen.

Anssi Halmesvirran luento järjestetään maanantaina 15.4. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H105 (1. krs).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi