tiistai 26. marraskuuta 2013

Kirjeiden välittämä rakkaus jatkosodan aikana

Yleisöluento rakkaudesta jatkosodan aikana


Jatkosota katkaisi suomalaisten elämänkulun radikaalisti kesällä 1941. Talvisodan jälkeen hetkeksi käynnistynyttä normaalia arkea ja elämää ei ollut käytännössä enää mahdollista jakaa läheisten kanssa. Nuoret miehet olivat vuosia rintamalla, kaukana pois tavallisesta elämästään ja rakkaistaan.

Filosofian lisensiaatti Erkka Pehkonen luonnehtii luennollaan ”Romanttiset sotilaat: rakkaus ja läheisyys kahden itäsuomalaisen miehen kirjeenvaihdossa 1941 – 1945” maanantaina 2.12., kuinka sotaolosuhteissa ihmisen mieli kuitenkin pyrki pois vallitsevan todellisuuden ikeestä. Tiivis kirjeenvaihto toimi siltana toisistaan kaukana olevien välillä ja siinä rakentuikin romanttinen maailma rakastavaisten kohtaamisille – tosin vain kuvitelmissa.

Pehkonen käsittelee rakkauden ja läheisyyden rakentamisen tapoja kahden itäsuomalaisen miehen jatkosodan aikaisessa kirjeenvaihdossa rakkailleen. Sodan konkreettinen arki hurmeisine ja makaabereine yksityiskohtineen väistyi kirjeissä usein romanttisten rakastajien kerronnan tieltä. Esiin piirtyi tappavan sotilaan identiteetin toinen puoli, hellä ja rakastava ihminen, joka muistutti sekä kirjoittajaa että lukijaa ihmisestä ennen sotaa. Kaukana olevien ikävä, rakkauden lupaukset ja intiimin läheisyyden kaipuu saivat sanallisen muotoilun tukea sota-ajan sentimentaalisista, romanttisen populaarikulttuurin tuotteista.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Erkka Pehkosen luento järjestetään maanantaina 2.12.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Erkka Pehkonen, erkka.pehkonen@jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

tiistai 5. marraskuuta 2013

Mika Waltari ja miehekkyys

Yleisöluento miehekkyydestä nuoren Mika Waltarin ja hänen arvostelijoidensa teksteissä


Erityisesti Mika Waltarin (1908–1979) suuret historialliset romaanit ovat tehneet kirjailijasta yhden rakastetuimmista suomalaisista kirjailijoista. Waltari nousi kuitenkin jo 1920-luvulla tunnetuksi oman aikansa kuvaajana. Filosofian tohtori, historiantutkija Juha Järvelä tarkastelee 11.11. luennollaan ”Karua kieltä ja ikuisia totuuksia? Miehekkyys nuoren Mika Waltarin ja hänen arvostelijoidensa teksteissä”, kuinka nuori Waltari kirjoitti miehekkyydestä ja kuinka aikakauden julkisuudessa kirjailijaan suhtauduttiin. Järvelä on julkaissut aiheesta kirjan Waltari ja sukupuolten maailmat (Avain 2013).

Luennollaan Järvelä luonnehtii Waltarin teosten esittelemää uudenlaista mies- ja naisihannetta 1920–1930-lukujen Suomessa, jossa julkinen keskustelu kirjallisuudesta oli sukupuolisesti värittynyttä. Nuori Mika Waltari kuvasi kirjoituksissaan oman aikansa nuorisoa, jonka monet näkivät erilaiseksi kuin aikaisemman. Waltarin teosten kuriton ja juhliva nuoriso herätti monissa lukijoissa pelkoja tulevaisuuden suhteen. Kasvaisiko näistä nuorista sellaisia miehiä ja naisia, joita itsenäisessä Suomessa tarvittiin? Waltari ei kuitenkaan kuvannut pelkästään ongelmia, vaan tarjosi omia ratkaisujaan nuorisokysymyksiin. Samaan aikaan julkisuudessa Waltarin persoona nostettiin keskustelun aiheeksi hänen tuotantonsa ohella. Kirjailija oli ollut vasta 20-vuotias esikoisromaaninsa ilmestyessä, ja nuori ikä herätti kysymyksiä hänen kypsyydestään ja miehekkyydestään. Kirjoittavalta mieheltä kaivattiin miehekkääksi koettua kielenkäyttöä ja kirjoittamista omia kokemuksia yleispätevämmästä näkökulmasta. Kirjailijoiden koettiin pystyvän kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti, tiedemiehen tavoin.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Juha Järvelän luento järjestetään maanantaina 11.11.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Juha Järvelä, juha.o.jarvela@jyu.fi, 045 6506 231
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com