sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Yleisöluento Yhdysvaltain pitkän linjan ulkopolitiikasta ja sen kriiseistä

Rooseveltista Trumpiin – Yhdysvaltain ulkopolitiikka ja kriisit 1900-luvun alusta tähän päivään.



Apulaisprofessori Antero Holmila ja FT Matti Roitto selvittävät kirjassaan, miten ja miksi Yhdysvallat on noussut eristäytyjästä ulkopoliittiseksi suurvallaksi. Teoksessa läpikäydään Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kriisit ja konfliktit globaalissa kontekstissa, kuitenkin historialliset jatkuvuudet huomioiden. Samalla syvennytään Yhdysvaltain vaikuttajakaartiin ja analysoidaan, kuka tai ketkä lopulta johtavat ulkopolitiikka: missä on kulkenut presidenttien ulkopolitiikan teon rajat ja mikä on ollut kongressin ja muiden instituutioiden rooli? 1900-lukua on pidetty Yhdysvaltain vuosisatana ja pitkän aikavälin tarkastelu auttaakin ymmärtämään nykypäivää: onko Trump todella kovinkaan poikkeuksellinen presidentti ja mitkä edes ovat Trumpin todelliset vaikutusmahdollisuudet ulkopolitiikasta päätettäessä?

Luento järjestetään torstaina 13.12., kello 18:00-20:00.
Historica-rakennus, sali H306 (3. kerros), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

Ilmainen yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 uutuuskirjaluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät teoksiaan. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle – lisäksi kirjaa on myytävänä edulliseen hintaan!

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n puheenjohtaja., petteri.s.impola@jyu.fi

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Yleisöluento Pohjolan atlanttisesta historiasta

Pohjola, Atlantti, maailma. Ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla



Kalle Kananoja, Lauri Tähtinen (toim.) ja Kaarle Wirta esittelevät uutta teostaan Pohjolan pitkästä atlanttisesta historiasta, joka isältää varhaismodernin aikakauden suomalaisia ja skandinaavisia henkilöitä ja ilmiötä, joiden kohtalot risteävät Atlantilla erinäisissä kehityskuluissa 1600-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Tähän pohjoismaisten toimijoiden joukkoon kuului yrittäjiä, sotilaita, merimiehiä ja luonnon- tai historiantutkijoita sekä suuri joukko siirtolaisia. Perinteisen ja paikallisen rajat hämärtyivät kulttuurien sekoittumisen ja globalisoitumisen edetessä. Kirja osoittaa mielenkiintoisten tapaustutkimusten avulla, että atlanttinen historia on ollut osa pohjoismaista historiaa, mistä syystä sen tulisi myös laajemmin olla osa suomalaista historiankirjoitusta. Varhaismoderni Pohjola ja Atlantti olivat lähtökohtaisesti ylirajaisia tiloja, joiden perintö kantoi myös 1900-luvulle.

Luento järjestetään tiistaina 18.9., kello 17:00-18:30.
Historica-rakennus, sali H306 (3. kerros), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Linkki esiteltävän teoksen ja julkaisijan sivuille: https://sks.kauppakv.fi/sivu/tuote/?id=2167477.
Teoksen sisällysluettelo: http://media.kirjavalitys.fi/onix/media/2115018.

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät ja myyvät mielenkiintoisia uutuuskirjojaan.
Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/
https://www.facebook.com/JyvaskylanHistoriallinenYhdistys/

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Tivoli Sariolan historiasta yleisöluento

Huvin huipulla 130 vuotta: Tivoli Sariola 1888–2018



Päivi Pajula, Matti Rautiainen ja Mikko Hiljanen ovat kirjoittaneet viihdyttävän historiikin kaikille suomalaisille tutusta Tivoli Sariolasta. Suomalainen tivolikulttuuri sai alkunsa vuonna 1888 J.A.W Grönroosin ideasta, jonka jälkeen Sariola-suku on jatkanut vaiherikasta tivolitoimintaa viiden sukupolven ajan. Tivoli on tuttu viihdyttäjä, mutta samalla tivolin historia kietoutuu osaksi yhteiskunnan suuria murroksia, aina elokuvien saapumisesta Suomeen, sota-ajan rintamativoliin kuin viime vuosien kilpailuun muiden yhä monipuolistuvien viihdemuotojen kanssa. Tivoli on tarjonnut yleisön ihastukseksi näyttäviä eläimiä, taiteilijoita, vauhdikkaita laitteita, mutta vähintään yhtä vaiherikas ja tunteikas on tarina itse tivoliyrityksen pyörittämisestä suku-Sariolan toimesta. Historiikissa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla viihdetoiminnan muutokset ja yrittämisen ilo osaksi itsenäisen Suomen eri vaiheita.

Luento järjestetään keskiviikko 5.9.2018, kello 18.00–20.00
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

torstai 12. huhtikuuta 2018

Vennamo ja poliittinen populismi yleisöluennon aiheena

Vennamo. Mies ja hänen puolueensa



Poliittisen retoriikan ja populismin tutkija, FT. Aarni Virtanen on kirjoittanut tarkan poliittisen elämäkerran Veikko Vennamosta, jonka johdolla SMP otti rytisevän suurvoiton eduskuntavaaleissa 1970. Tästä alkoi suomalaisten populistipuolueiden historia, joka jatkuu vaiheikkaana yhä 2010-luvulla. Kirja vastaa siihen, kuka oli Vennamo, ja millainen oli hänen elämäntyönsä populismin oppi-isänä. Samalla kirja on tutkimus sotienjälkeisen Suomen, Kekkosen ja rötösherrojen, laman ja lopulta Perussuomalaisten syntyvaiheiden historiasta. Luennolla kirjoittaja tarkastelee myös sitä, onko nykyinen, Jussi Halla-ahon johtama Perussuomalaiset enää missään yhteydessä Vennamon SMP:n perintöön. Kirja perustuu laajaan aineistoon ja sitä varten on haastateltua kymmeniä ihmisiä, aina nykypolitiikan huipulta asti, kuten Timo Soinia ja Paavo Väyrystä.

Luento järjestetään keskiviikkona 25.4.2018, kello 18.00–20.00.
Historica-rakennus, sali H306, (3. kerros, hissi) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa vuoden 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Uutuuskirjaluennossa keskisuomalaista väriä

Nyt se Ikkala tulloo! Eläinlääkäri Veikko Ikkalan vuodet Saarijärvellä.



FT. Anita Saarelaisen kirja kertoo värikkäästä persoonasta, Veikko Ikkalasta, joka oli kunnioitettu, taitava ja pidetty keskisuomalainen eläinlääkäri. Kirja Ikkalasta, on samalla kuvaus eläinlääkärin työn kehityksestä yhteiskunnan modernisoituessa. Oman hoitotyönsä ohessa Ikkala opetti eläinten omistajia itse hoitamaan eläimiä ja karjaansa erilaisissa vaivoissa. Ikkala oli myös edelläkävijä kalanviljelyn kehittämisessä. Lisäksi hän jopa kokeili porojen laiduntamista ja perusti Saarijärvelle Suomen eteläisimmän porotarhan. Hänelle luonto oli tärkeä ja hän halusi jo aikanaan monin tavoin edistää luonnonmukaista viljelyä ja terveitä elämäntapoja, joista on viime vuosina tullut muoti-ilmiöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken kaikkiaan Ikkala on laajalti tunnettu ja muistettu persoona, osa Keski-Suomen historiaa.

Luento järjestetään keskiviikkona 11.4.2018, kello 18.00–20.00.
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros, hissi) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varalta rahaa mukaan.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen historia-aiheiset uutuuskirjaluennot jatkuvat

Saksalainen Suomi 1918



Marjaliisa Hentilän ja emeritusprofessori Seppo Hentilän palkittu kirja kertoo, kuinka Saksan keisarikunta ja sen Itämeren divisioonan maihinnousu punaisten selustaan huhtikuussa 1918 auttoi Suomea pelastautumaan bolsevikkien kynsistä. Vasta itsenäistynyt Suomi siis pelastui keväällä 1918 Saksan ”avulla”, mutta aiemmin vähälle huomiolla on jäänyt se, että syksyllä 1918 Suomi pelastui myös omassa sodassaan luhistuneen Saksan ”avulta”. Kirjailijat avaavat tätä tuoretta näkökulmaa. Saksalaiset sotilaat jäivät Suomeen yli puoleksi vuodeksi ja hintana Suomi luonnonvaroineen ajautui Saksan tiukkaan kontrolliin. Huipentumana Suomeen ehdittiin valita kuninkaaksi saksalainen prinssin. Kirjailijat kertovat, miten tämä saksalaiskausi näkyi juuri itsenäistyneen Suomen politiikassa, mutta myös aseveljien läsnäolosta kansan parissa, arjessa ja juhlassa.

Luento järjestetään keskiviikkona 28.3.2018, kello 18.00–20.00.
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros, hissi) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kielenä on suomi.
Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varalta rahaa mukaan. Kustakin luennosta tullaan tiedottamaan erikseen tarkemmin yhdistyksen tiedotuskanavissa: http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/
https://www.facebook.com/JyvaskylanHistoriallinenYhdistys/

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

Yleisöluento järjestetään yhteistyössä Jyväskylän Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen kanssa, osana Suomi-Saksa Yhdistyksen ohjelmaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna. http://www.suomisaksajkl.org/
Petra Linderoos, yhdistyksen pj. petra.linderoos@oulu.fi

maanantai 19. helmikuuta 2018

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen uutuuskirja-luennoissa vuoden 1918 teema jatkuu

Luento Suomen itsenäistymisestä ja kilpailevista eurooppalaisista aatteista, 7.3.2018



Punaisen leijonan maa: Suomen hullu joulukuu 1917. Tietokirjailija Janne Könösen kirja käsittelee uusien arkistolähteiden avulla Suomen itsenäistymistä ja tulenarkaa poliittista tilaa välittömästi itsenäistymisen jälkeen. Itsenäistä tasavaltaa johti porvarillinen hallitus mutta järjestysvalta oli laajasti sosialistikaarteilla. Itsenäistyminen ei ollut yhteinen juhla, vaan ristiriitainen prosessi, jossa aatteita ja aseita virtasi yli rajojen. Väkivaltaan ajauduttiin jo joulukuussa 1917 ennen sisällissodan alkamista tammikuussa 1918. Könönen myös osoittaa, että Saksalla oli Suomen itsenäistymisessä tiedettyä suurempi rooli, ja että itsenäistyvän Suomen ulkopolitiikka oli heikoissa kantimissa samaan aikaan kun Eurooppa oli poliittisten aatteiden kilpakenttä.
https://otava.fi/kirjat/9789511298281/


The Springs of Democracy: National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, 1917–1919. Professori Pasi Ihalaisen kirja “Demokratian kevät” analysoi kansallisia ja ylirajaisia parlamenttikeskusteluja valtiomuotouudistuksista Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja Saksassa. Itsenäistyvässä Suomessa kiisteltiin erilaisista valtiomuotovaihtoehdoista, eikä päätyminen demokraattiseen, presidenttivaltaiseen tasavaltaan ollut itsestäänselvyys, päinvastoin. Vahvat voimat ajoivat Suomea myös niin preussilaiseen kuningasvaltaan kuin sosialistiseen vallankumoukseen. Väkivaltaisestikin kilpailevien poliittisten aatteiden ja valtiomuotojen Euroopassa Suomi oli risteyspaikka, jossa ylirajaiset poliittiset keskustelut törmäsivät vaikuttaen lopulta siihen, millaisessa satavuotiaassa Suomessa nyt elämme. https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/sfh.24/

Luento järjestetään keskiviikkona 7.3.2018, kello 18.00–20.00
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros, hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat ja muut kirjailijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo myös kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varalta rahaa mukaan. Kustakin luennosta tullaan tiedottamaan erikseen tarkemmin yhdistyksen tiedotuskanavissa: http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/
https://www.facebook.com/JyvaskylanHistoriallinenYhdistys/

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen pj., petteri.s.impola@jyu.fi

maanantai 8. tammikuuta 2018

Yhdistyksen historia-aiheiset uutuuskirjaluennot jatkuvat

Kivikkopellon poika: Erkki Laatikainen 1946–2013



Keskiviikkona 7.2. FT., dosentti Olli Matikainen luennoi kirjoittamastaan Erkki Laatikaisen elämäkerrasta. Laatikainen oli sanomalehti Keskisuomalaisen pitkäaikainen päätoimittaja. Samalla hän oli vuosikymmeniä merkittävä vaikuttaja ja poliittinen taustatoimija Keski-Suomessa mutta myös valtakunnallisesti. Sanomalehti Ilkan päätoimittajan Kari Hokkasen kanssa he kuuluivat maakuntalehtien voimahahmoihin, joiden kirjoituksia luettiin tarkasti ja jännityksellä aina pääkaupungin poliittisissa piireissä asti. Tyypillistä Laatikaista olivat arvokonservatiivit ja terävät kirjoitukset, joissa uskallettiin olla eri mieltä muiden kanssa.

Olli Matikainen on kirjoittanut Laatikaisesta syväluotaavan ja tarttuvan elämäkerran, jossa kuvataan Laatikaisen elämänvaiheita vaatimattomista lapsuusoloista kunnianhimolla ja ahkeruudella saavutettuun menestykseen ja valtaan. Toisaalta elämäkerta osaa esimerkillisesti olla myös kriittinen kohteelleen. Samalla kirja ei ole kuvaus ainoastaan Laatikaisesta, vaan se välittää mielenkiintoista ja uutta tietoa lähihistoriastamme niin maakunnan kuin valtakunnan poliittisista piireistä. Tämän on mahdollistanut pääsy Laatikaisen laajaan henkilökohtaiseen arkistoon ja lukuiset haastattelut.
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2017-syksy/kivikkopellon-poika.html

Keskiviikkona 7.2.2018, kello 18.00–20.00. Historica-rakennus, sali H306, (3. kerros, hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen yhteistyössä kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat ja muut kirjailijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan, niiden sisältöä sekä valmistumisprosessia. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo myös kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varmuudeksi rahaa mukaan.

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen pj., petteri[at]impola@jyu.fi 

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Tervetuloa yhdistyksen vuosikokoukseen!


VUOSIKOKOUS 2018


Yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 17.1.2018 kello 17.00–18.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksen salissa H404 (4. kerros, hissi tai portaat). Kaikki yhdistyksen jäsenet ja toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle. Vuosikokouksessa päätetään yhdistyksen tulevasta toiminnasta ja tapahtumista. Mikäli et pääset paikalle, mutta haluaisit tulla mukaan yhdistyksen hallitukseen tai muuten esittää ideoita esimerkiksi tulevista tapahtumista, ota yhteyttä puheenjohtajaan: petteri.[at].impola@jyu.fi

Esityslista

1. Kokouksen avaus.
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat.
4. Työjärjestyksen esittely ja hyväksyminen.
5. Vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esittely.
6. Toiminnantarkastajien lausunnon esittäminen.
7. Tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä päättäminen.
8. Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittäminen ja päättäminen vuodelle 2018.
9. Uuden hallituksen valitseminen.
10. Toiminnantarkastajien valitseminen vuodelle 2018.
11. Jäsenmaksu vuodelle 2019.
12. Muut asiat.
13. Kokouksen päättäminen.

Jyväskylässä 2.1.2018, Petteri Impola, JHY:n puheenjohtaja