tiistai 5. helmikuuta 2013

Ilmaston vaikutukset Suomen historiassa

Yleisöluento ilmaston vaikutuksista maatalouteen ja asutukseen Suomen historiassa


Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken polttavimmista kysymyksistä. Moni pohtii, miten ihmiset voivat selvitä maapallolla, jos hurjimmat ennustukset käyvät toteen. Ilmasto on kuitenkin vaihdellut ja sen vaikutukset ovat näkyneet ihmisten elämässä myös menneinä vuosisatoina. Filosofian tohtori Reijo Solantie käsittelee luennollaan ”Suomi ja suomalaiset luonnontieteilijän katsannossa kautta aikain” maanantaina 11.2. ilmaston ja luonnonolojen suhdetta maatalouteen sekä asutukseen maamme historiassa. Luennolla kerrotaan esimerkiksi väestökriiseistä, joita sattui sotavuosien, peräkkäisten katovuosien sekä väestönkasvun seurauksena. Ankarimmin suomalaisia koeteltiin suurvaltasotien kautena 1550–1720, jolloin myös ilmasto oli tavallista kovempi. Kansa oppi kuitenkin varautumaan varsin hyvin ilmastollisiin vahinkoihin niin kauan, kun riskien unohtaminen saattoi aiheuttaa hengenvaaran. Sen sijaan nyky-yhteiskunnassa ilmastovahinkoihin varautumiseen suhtaudutaan usein välinpitämättömästi.

Ilmasto on aina vaikuttanut yhteiskunnan kehitykseen. Lisäksi ihmiset ovat aina ja kaikkialla joutuneet sopeutumaan ilmaston asettamiin ehtoihin ja riskeihin. Nykyään kehitysmaissa väestönkasvu herkistää väestöjä ilmaston riskeille kuten ennen Suomessa. Ilmaston, maatalouden ja väentiheyden kolmiyhteys tulee maapallon väestön jatkuvasti kasvaessa olemaan ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Reijo Solantien luento järjestetään maanantaina 11.2. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Reijo Solantie, puh. 044 358 6340, reijo.solantie@elisanet.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Yleisöluento aatelisnaisten elämänpiiristä (Irene Ylönen)

Iza Iisalmessa – aatelisnaisen elämänpiiri 1900-luvun alun muuttuvassa yhteiskunnassa


”No nyt on teidän Lovanne suuressa, suuressa kaupungissa, joka on maailman pääkaupunki ja joka kätkee sisäänsä parhaimmat ja hirveimmät asiat, mitä maailmasta löytyy.”

Näin kirjoitti 24-vuotias Iza (Lova) Aminoff äidilleen ja sisarelleen opintomatkaltaan Lontoosta keväällä 1908. Kuusi kuukautta kestäneen Englannin matkansa aikana hän opiskeli englannin kieltä, tutustui uusiin ihmisiin, keräsi elämänkokemusta ja mietti tulevaisuuttaan. Elämänmuutos Izaa odottikin, sillä vain vuotta myöhemmin hän avioitui, muutti Iisalmeen ja totutteli arkiseen elämään vuosisadan vaihteen talonpoikaisessa suomalaisessa pikkukaupungissa, joka oli jotakin aivan muuta kuin Lontoo, ”maailman pääkaupunki”.

Luennolla tarkastellaan säätyläisten elämää 1800- ja 1900-luvun vaihteen Suomessa. Vapaaherratar Iza Aminoffin ja hänen perheensä elämänvaiheiden kautta luodaan silmäys ylimmän säädyn – aatelin – elämänpiiriin aikana, jolloin sääty-yhteiskunta hengitti viimeisiä hengenvetojaan, aatelin vuosisataiset etuoikeudet olivat hävinneet ja yhteiskunta avartui ja modernisoitui. Millaista yhteiskunnan yläkerrokseen kuuluvien naisten elämä tuona aikana oli?

Aatelisnaisten elämänpiiriä avataan viiden eri teeman avulla. Luennolla kerrotaan aatelistyttöjen kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä perheen ja avioliiton tärkeästä roolista. Etsitään vastausta kysymykseen, miten terveys ja sairaus jäsensivät vuosisadan vaihteen ihmisen elämää. Matkustetaan heidän kanssaan niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Lopuksi pohditaan Aminoffin perheen varallisuutta, miten perhe eli ja mistä he saivat elantonsa.

Luento järjestetään keskiviikkona 6.2. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä. Vapaa pääsy.

Esiintyjän tiedot: Irene Ylönen, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, irene.ylonen(at)jyu.fi

Luento on osa Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet -luentosarjaa, jolla Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, jo kouluopetuksesta kaikkien tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemasta Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Historian ja etnolgian laitoksen tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry., olli.t.turunen(at)jyu.fi