tiistai 26. marraskuuta 2013

Kirjeiden välittämä rakkaus jatkosodan aikana

Yleisöluento rakkaudesta jatkosodan aikana


Jatkosota katkaisi suomalaisten elämänkulun radikaalisti kesällä 1941. Talvisodan jälkeen hetkeksi käynnistynyttä normaalia arkea ja elämää ei ollut käytännössä enää mahdollista jakaa läheisten kanssa. Nuoret miehet olivat vuosia rintamalla, kaukana pois tavallisesta elämästään ja rakkaistaan.

Filosofian lisensiaatti Erkka Pehkonen luonnehtii luennollaan ”Romanttiset sotilaat: rakkaus ja läheisyys kahden itäsuomalaisen miehen kirjeenvaihdossa 1941 – 1945” maanantaina 2.12., kuinka sotaolosuhteissa ihmisen mieli kuitenkin pyrki pois vallitsevan todellisuuden ikeestä. Tiivis kirjeenvaihto toimi siltana toisistaan kaukana olevien välillä ja siinä rakentuikin romanttinen maailma rakastavaisten kohtaamisille – tosin vain kuvitelmissa.

Pehkonen käsittelee rakkauden ja läheisyyden rakentamisen tapoja kahden itäsuomalaisen miehen jatkosodan aikaisessa kirjeenvaihdossa rakkailleen. Sodan konkreettinen arki hurmeisine ja makaabereine yksityiskohtineen väistyi kirjeissä usein romanttisten rakastajien kerronnan tieltä. Esiin piirtyi tappavan sotilaan identiteetin toinen puoli, hellä ja rakastava ihminen, joka muistutti sekä kirjoittajaa että lukijaa ihmisestä ennen sotaa. Kaukana olevien ikävä, rakkauden lupaukset ja intiimin läheisyyden kaipuu saivat sanallisen muotoilun tukea sota-ajan sentimentaalisista, romanttisen populaarikulttuurin tuotteista.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Erkka Pehkosen luento järjestetään maanantaina 2.12.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Erkka Pehkonen, erkka.pehkonen@jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

tiistai 5. marraskuuta 2013

Mika Waltari ja miehekkyys

Yleisöluento miehekkyydestä nuoren Mika Waltarin ja hänen arvostelijoidensa teksteissä


Erityisesti Mika Waltarin (1908–1979) suuret historialliset romaanit ovat tehneet kirjailijasta yhden rakastetuimmista suomalaisista kirjailijoista. Waltari nousi kuitenkin jo 1920-luvulla tunnetuksi oman aikansa kuvaajana. Filosofian tohtori, historiantutkija Juha Järvelä tarkastelee 11.11. luennollaan ”Karua kieltä ja ikuisia totuuksia? Miehekkyys nuoren Mika Waltarin ja hänen arvostelijoidensa teksteissä”, kuinka nuori Waltari kirjoitti miehekkyydestä ja kuinka aikakauden julkisuudessa kirjailijaan suhtauduttiin. Järvelä on julkaissut aiheesta kirjan Waltari ja sukupuolten maailmat (Avain 2013).

Luennollaan Järvelä luonnehtii Waltarin teosten esittelemää uudenlaista mies- ja naisihannetta 1920–1930-lukujen Suomessa, jossa julkinen keskustelu kirjallisuudesta oli sukupuolisesti värittynyttä. Nuori Mika Waltari kuvasi kirjoituksissaan oman aikansa nuorisoa, jonka monet näkivät erilaiseksi kuin aikaisemman. Waltarin teosten kuriton ja juhliva nuoriso herätti monissa lukijoissa pelkoja tulevaisuuden suhteen. Kasvaisiko näistä nuorista sellaisia miehiä ja naisia, joita itsenäisessä Suomessa tarvittiin? Waltari ei kuitenkaan kuvannut pelkästään ongelmia, vaan tarjosi omia ratkaisujaan nuorisokysymyksiin. Samaan aikaan julkisuudessa Waltarin persoona nostettiin keskustelun aiheeksi hänen tuotantonsa ohella. Kirjailija oli ollut vasta 20-vuotias esikoisromaaninsa ilmestyessä, ja nuori ikä herätti kysymyksiä hänen kypsyydestään ja miehekkyydestään. Kirjoittavalta mieheltä kaivattiin miehekkääksi koettua kielenkäyttöä ja kirjoittamista omia kokemuksia yleispätevämmästä näkökulmasta. Kirjailijoiden koettiin pystyvän kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti, tiedemiehen tavoin.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Juha Järvelän luento järjestetään maanantaina 11.11.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Juha Järvelä, juha.o.jarvela@jyu.fi, 045 6506 231
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

tiistai 1. lokakuuta 2013

Elsa Heporauta –seminaarissa nainen on kaiken keskipisteenä.

Jyväskylän Kalevalaiset Naiset 70 vuotta


Elsa Heporauta –seminaarissa nainen on kaiken keskipisteenä.

Suomalaiset naiset ja erityisesti kirjailija, kulttuurivaikuttaja Elsa Heporauta on valokeilassa, kun Jyväskylän Kalevalaiset Naiset juhlivat 70 -vuotista toimintaansa Jyväskylässä perjantaina 4.10. Jyväskylän Kalevalaiset Naiset on Elsa Heporaudan perustama kulttuuri- ja naisjärjestö, joka on toiminut Jyväskylässä yhtäjaksoisesti 70 vuotta.

Näkyvänä merkkinä yhdistyksen aktiivisesta toiminnasta on Kirkkopuistossa seisova taiteilija Essi Renvallin veistämä Kalevalaisen naisen patsas. Patsaan kalevalaiset naiset pystyttivät jyväskyläläisten iloksi, mutta ennen kaikkea naisten kunniaksi. Viime vuosina patsaan äärelle on elokuussa kokoonnuttu avoimelle kansallispukupiknikille.

Juhlapäivänä 4.10 on 200 vuotta naishistoriaa seminaari, jossa avataan naisen asemaa historiassa. Helena Rossi Puumalan Kalevalaisista naisista valottaa Elsa Heporaudan elämää ja elämäntyötä. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijat Kirsi-Maria Hytönen ja Tiina Kinnunen tarkastelevat laajemmin naisnäkökulmaa seminaariesityksissään. Hytösen aiheena on Sota-ajan sosiaalinen media. Perhe ja koti nuoren avioparin jatkosodan aikaisissa kirjeissä. Kinnunen pohtii puheenvuorossaan Naishistoriaa muiston ylläpitäjänä: Fredrika Runeberg historiaesityksissä 1800-luvulta 2000-luvulle. Seminaarin musiikkiohjelmasta vastaa lauluyhtye Fiori.

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Jyväskylän Kalevalaisten Naisten järjestämä seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille ja maksuton. Paikka Jyväskylän yliopiston historian laitos, luokka H320. Tervetuloa.

Seminaarin ohjelma:
14.15 Seminaarin avaussanat: Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja Sari Kaasinen
14.20–14.50 Helena Rossi, Puumalan Kalevalaiset naiset: Elsa Heporauta – elämä ja elämäntyö.
Musiikkia: Lauluyhtye Fiori
14.55–15.25 Kirsi-Maria Hytönen, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos: Sota-ajan sosiaalinen media. Perhe ja koti nuoren avioparin jatkosodan aikaisissa kirjeissä.
Musiikkia: Lauluyhtye Fiori
15.30–16.00 Tiina Kinnunen, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos: Naishistoria muiston ylläpitäjänä: Fredrika Runeberg historiaesityksissä 1800-luvulta 2000-luvulle.
Illalla Jyväskylän Kalevalaiset Naiset järjestävät juhlaillallisen Alvar Aalto –museolla. Seminaarissa ja juhlaillallisella on mukana myös Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja, musiikintohtori Sari Kaasinen.

Lisätietoja:
Annamari Maukonen, annamari.maukonen(at)humak.fi, p. 050 325 7067
Minna Mäkinen, minna.makinen(at)jyu.fi, p. 0442776808

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Lumilautailukulttuuri ja tyyli

Yleisöluento tyylin merkityksestä lumilautailukulttuurissa


Lumilautailukulttuuri on näkyvä osa länsimaista nuorisokulttuuria, ja tyylillä on siinä keskeinen merkitys. Filosofian tohtori, etnologi Riitta Hänninen tarkastelee luennollaan maanantaina 6.5., millaisia asioita tyylin avulla halutaan lumilautakulttuurissa ilmaista. Amerikkalaisperäinen lumilautailu ilmestyi länsimaisten nuorisokulttuurien kartalle 1960-luvulla eli suhteellisen myöhään, jos sitä vertaa moniin muihin toisen maailmansodan jälkeisiin nuorisokulttuureihin. Suomessa lumilautailua on harrastettu 1980-luvulta lähtien. Aikaisemmin jopa anarkistiseksi luokiteltu lumilautailu on nyt yleisesti hyväksytty talviurheilulaji ja elämäntapa. Marginaali-ilmiöstä on tullut osa nuorisokulttuureiden arkipäivää.

Luennon aiheena oleva tyylin käsite tarkoittaa tiettyä kulttuurisesti määrittynyttä tapaa pukeutua, puhua, liikkua ja käyttäytyä. Tyylin kenttä on ilmaisullisesti laaja: se sulkee sisäänsä pukeutumiseen, musiikkimakuun ja itse laskemiseen liittyviä elementtejä, mutta myös joukon erilaisia arvoja ja asenteita. Lumilautakulttuuri on siten nähtävä kokonaisvaltaisena ideologisena järjestelmänä.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Riitta Hännisen luento järjestetään maanantaina 6.5.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Riitta Hänninen, riitta.j.hanninen@jyu.fi, 044 3588202
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteet toisen maailmansodan aikana

Yleisöluento Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteista toisen maailmansodan aikana


Millaiset olivat kielisukulaiskansojen Suomen ja Unkarin viralliset ja epäviralliset kulttuurisuhteet jatkosodan aikana, ja miten ne liittyivät Jyväskylään? Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämällä Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjalla luennoi maanantaina 15.4. poikkeuksellisesti yleisen historian professori Anssi Halmesvirta, jonka esitelmä käsittelee Suomi-Unkari Seuran Jyväskylän osaston perustamista vuonna 1943. Merkittävä toimintasektori tuolloin oli jo 1920-luvun alussa alullepantu niin sanottu heimotyö, jota oli rauhan aikana tehty varsin vakavassa molemminpuolisen kulttuuri- ja maantuntemuksen levittämisen ja suomalais-ugrilaisen kulttuuriyhteyden lujittamisen hengessä. Tärkeimpänä tuloksena oli vuonna 1937 solmittu Suomen ja Unkarin välinen kulttuurisopimus, mikä edellytti paitsi monipuolisen kulttuurivaihdon virallistamista ja politisoimista myös tieteellisen yhteistyön aloittamista maiden yhteiselle asialle – eurooppalaisen sivistyksen vaaliminen ja vartiointi – omistautuneiden eliittien välillä.

Ensimmäinen Suomi-Unkari Seura perustettiin kulttuurisopimuksen nojalla samana vuonna Helsinkiin, mutta maakuntien osastojen perustaminen lykkääntyi aina jatkosodan loppuvaiheisiin. Siihen mennessä heimotyö oli ehtinyt muuttaa radikaalisti luonnettaan; siitä oli tullut paljolti propagandistista tiedotus- ja valistustoimintaa valloitus- tai revisiopolitiikan merkeissä – Suomessa päämääränä Itä-Karjalan vapauttaminen ja Suur-Suomi ja Unkarissa Trianonin rauhassa vuonna 1920 menetettyjen alueiden palauttaminen. Merkillepantavaa on, että nykyinen Suomi-Unkari Seura on syystä tai toisesta historiikissaan tyystin unohtanut sekä edeltäjänsä, tuon vuonna 1937 perustetun Suomi-Unkarin Seuran, että siinä ohessa Jyväskylän paikallisosaston perustamisen.

Anssi Halmesvirran luento järjestetään maanantaina 15.4. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H105 (1. krs).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi           

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Rauhaan palaamisen ongelmat Suomessa vuosina 1944-1945

Työtä, vapautta, ystäviä, pirtinpolttajia – rauhaan palaaminen Suomessa v. 1944–1945


Suomen irtautuminen jatkosodasta tapahtui syyskuussa 1944. Rauhaan palaaminen toi mukanaan monia ongelmia. Jo aikalaiset puhuivat rauhankriisistä tai ylimenokaudesta. Yleisesti ottaen rauhaan palaamiseen voidaan valtiovallan kannalta liittää tiettyjä tehtäviä: haasteina on nähtävä yleinen demobilisointi, poliittisten ja taloudellisten ongelmien ratkaiseminen, yhteiskunnan rauhoittaminen, sotaveteraanien integrointi siviiliyhteiskuntaan, muista sodasta kärsimään joutuneista huolehtiminen ja henkisten vaurioiden minimointi. Erityisesti hävityn sodan jälkeen ongelmakenttään liittyy lisäksi sotaan syyllisten rankaiseminen. Myös sodan aiheuttamien psykologisten traumojen käsittely on rauhaan palatessa tärkeää. Kansakunnan ”mentaalista tilaa” on parannettava ja sotaa muistettava eri muodoissaan.

Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944 solmittu välirauhansopimus rajoitti Suomen toimintavapautta. Sopimuksen ehtojen mukaan Suomen piti alueluovutusten lisäksi mm. karkottaa maassa olevat saksalaiset sotajoukot, lakkauttaa fasistiset järjestöt, vapauttaa ”poliittiset vangit” ja maksaa sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin edestä. Suomen pysymistä kaidalla tiellä tuli valvomaan Neuvostoliiton hallinnassa oleva valvontakomissio. Rauhanehdot koettiin lehdistössä todella raskaiksi, erityisesti oikeisto oli synkkänä. Lehdistön kirjoittelua tosin rajoitti sensuuri ja ohjasi valtion tiedotustoiminta – välirauhansopimuksen määräysten mukaisesti aina vuoteen 1947 asti. Ohjailu oli aloitettu jo syksyllä 1939 kansainvälisen tilanteen kiristyessä.

Luento käsittelee rauhaan palaamisen ongelmaa sellaisena kuin sanomalehdet ja valtiovalta sen vuoden 1944 loppupuolella ja vuoden 1945 alkupuolella yleisölle esittivät. Keskiössä ovat kysymykset Venäjä-suhteiden uudelleen määrittelystä, välirauhansopimuksen ehdoista, Lappia polttavista saksalaisista, karjalaisen siirtoväen kohtalosta, asevelvollisten kotiuttamisesta, jälleenrakennustyöstä ja kevään 1945 eduskuntavaaleista. Miten valtiovalta ja sanomalehdet näkivät tilanteen? Millainen tulevaisuus Suomea odotti? Ja millainen menneisyys oli tilanteeseen johtanut?

Luento pohjautuu Auvisen väitöskirjahankkeeseen, jossa tutkitaan rauhaan palaamista Suomen sanomalehdistössä v. 1944–1945. Hanke on osa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkimushanketta ”Rauhan tultua jatkunut sota. Toisen maailmansodan jälkivaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa n. 1944–2000”.

Luento järjestetään keskiviikkona 3.4.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä. Vapaa pääsy.

Esiintyjän tiedot: Timo Auvinen, FM, Historian ja etnologian laitos, p. 050 370 1689, timo.a.auvinen(at)jyu.fi

Luento on osa Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet -luentosarjaa, jolla Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, jo kouluopetuksesta kaikkien tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemasta Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, olli.t.turunen(at)jyu.fi
http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto 

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Yhteisöllisyydestä muuttuvassa suomalaisessa teollisuusyhteisössä

Piippu piti pahan loitolla - Teollisen yhteisön muutos yksilön näkökulmasta


FM Eerika Koskinen-Koiviston luennon esimerkkiympäristönä on Ähtärin Inhan Tehtaat. Luento perustuu väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee vuonna 1927 syntyneen työläisnaisen elämänkerrontaa.

1900-luvun aikana Suomeen rakentui monia teollisia yhteisöjä, jotka kukoistivat vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla sekä jälleenrakennuksen aikana, mutta lopettivat myöhemmin toimintansa globaalin kilpailun tiukentuessa. Joillakin tehdaspaikkakunnilla tuotanto on jatkunut, mutta enää ani harvoin kokonaiset kylät ja taajamat elävät yhden teollisuuslaitoksen ympärillä.

Tiiviissä tehdasyhteisössä vallitsi usein yhteisöllisyyden henki. Toisaalta ne olivat hierarkkisia; rajat eri ryhmien kesken olivat selkeät. Tehdaspaikkakunnalla kasvanut siis tiesi, mihin kuulua. Yhteisön ja ryhmien välisen dynamiikan lisäksi paikallinen identiteetti muotoutuu myös suhteessa paikkaan, luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Tehdasyhteisöissä oli erikoisia rakennuksia ja paikkoja, jotka tehdassaleja myöten olivat tuttuja kaikille kyläläisille ja joilla oli omat nimensä ja tarinansa. Tuotantoa uudistettaessa tutut maisemat, rakennusten ja ympäristöt muuttuivat ja paikat hävisivät. Monen paikkakunnan ytimet hiljenivät. 

Luennolla tarkastellaan teollisen yhteisön ja maiseman muutosta yksilön näkökulmasta. Esimerkkiympäristönä on Ähtärin Inhan Tehtaat, kylä Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Inhan rautaruukki, Inha bruk, perustettiin vuonna 1841 Inhanjoen rannalle. Raudantuotanto perustui järvimalmin ja romuraudan käyttöön. Myöhemmin joen varteen rakennettiin myös saha sekä läheisyyteen rautatie. Vuosisadan alussa tehdasyhteisön sosiaalinen hierarkia ja järjestys perustuivat tehdaspaternalismiin. Työläisperheet elivät tehtaan omistamissa asunnoissa ja käyttivät tehtaan rakentamia palveluita. Tehdas tarjosi puitteet arkielämälle ja tulevaisuuden horisontin myös tuleville sukupolville.

Inhan Tehtaiden suuri muutos ajoittuu 1960- ja 1970-luvulle. Ennen raudanjalostukseen keskittyneen Inhantehtaat Oy:n omistava Fiskars konserni investoi uuteen teräs- ja alumiiniteknologiaan. Tehtaan tuotanto siis jatkui, mutta uudenlaisen teknologian ja työvoiman voimin. Kylän palvelut siirtyivät kuntakeskukseen ja vanhoja rakennuksia purettiin. Miten muutos kosketti yksittäisiä perheitä ja ihmisiä?  Mitä he jäivät kaipaamaan?

Esiintyjän tiedot: FM Eerika Koskinen-Koivisto, etnologia, Historian ja etnologian laitos. p. 0407243810, eerika.koskinen-koivisto(at)jyu.fi.

Luento järjestetään keskiviikkona 13.3. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä.

Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto.

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi

tiistai 5. helmikuuta 2013

Ilmaston vaikutukset Suomen historiassa

Yleisöluento ilmaston vaikutuksista maatalouteen ja asutukseen Suomen historiassa


Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken polttavimmista kysymyksistä. Moni pohtii, miten ihmiset voivat selvitä maapallolla, jos hurjimmat ennustukset käyvät toteen. Ilmasto on kuitenkin vaihdellut ja sen vaikutukset ovat näkyneet ihmisten elämässä myös menneinä vuosisatoina. Filosofian tohtori Reijo Solantie käsittelee luennollaan ”Suomi ja suomalaiset luonnontieteilijän katsannossa kautta aikain” maanantaina 11.2. ilmaston ja luonnonolojen suhdetta maatalouteen sekä asutukseen maamme historiassa. Luennolla kerrotaan esimerkiksi väestökriiseistä, joita sattui sotavuosien, peräkkäisten katovuosien sekä väestönkasvun seurauksena. Ankarimmin suomalaisia koeteltiin suurvaltasotien kautena 1550–1720, jolloin myös ilmasto oli tavallista kovempi. Kansa oppi kuitenkin varautumaan varsin hyvin ilmastollisiin vahinkoihin niin kauan, kun riskien unohtaminen saattoi aiheuttaa hengenvaaran. Sen sijaan nyky-yhteiskunnassa ilmastovahinkoihin varautumiseen suhtaudutaan usein välinpitämättömästi.

Ilmasto on aina vaikuttanut yhteiskunnan kehitykseen. Lisäksi ihmiset ovat aina ja kaikkialla joutuneet sopeutumaan ilmaston asettamiin ehtoihin ja riskeihin. Nykyään kehitysmaissa väestönkasvu herkistää väestöjä ilmaston riskeille kuten ennen Suomessa. Ilmaston, maatalouden ja väentiheyden kolmiyhteys tulee maapallon väestön jatkuvasti kasvaessa olemaan ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Reijo Solantien luento järjestetään maanantaina 11.2. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Reijo Solantie, puh. 044 358 6340, reijo.solantie@elisanet.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Yleisöluento aatelisnaisten elämänpiiristä (Irene Ylönen)

Iza Iisalmessa – aatelisnaisen elämänpiiri 1900-luvun alun muuttuvassa yhteiskunnassa


”No nyt on teidän Lovanne suuressa, suuressa kaupungissa, joka on maailman pääkaupunki ja joka kätkee sisäänsä parhaimmat ja hirveimmät asiat, mitä maailmasta löytyy.”

Näin kirjoitti 24-vuotias Iza (Lova) Aminoff äidilleen ja sisarelleen opintomatkaltaan Lontoosta keväällä 1908. Kuusi kuukautta kestäneen Englannin matkansa aikana hän opiskeli englannin kieltä, tutustui uusiin ihmisiin, keräsi elämänkokemusta ja mietti tulevaisuuttaan. Elämänmuutos Izaa odottikin, sillä vain vuotta myöhemmin hän avioitui, muutti Iisalmeen ja totutteli arkiseen elämään vuosisadan vaihteen talonpoikaisessa suomalaisessa pikkukaupungissa, joka oli jotakin aivan muuta kuin Lontoo, ”maailman pääkaupunki”.

Luennolla tarkastellaan säätyläisten elämää 1800- ja 1900-luvun vaihteen Suomessa. Vapaaherratar Iza Aminoffin ja hänen perheensä elämänvaiheiden kautta luodaan silmäys ylimmän säädyn – aatelin – elämänpiiriin aikana, jolloin sääty-yhteiskunta hengitti viimeisiä hengenvetojaan, aatelin vuosisataiset etuoikeudet olivat hävinneet ja yhteiskunta avartui ja modernisoitui. Millaista yhteiskunnan yläkerrokseen kuuluvien naisten elämä tuona aikana oli?

Aatelisnaisten elämänpiiriä avataan viiden eri teeman avulla. Luennolla kerrotaan aatelistyttöjen kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä perheen ja avioliiton tärkeästä roolista. Etsitään vastausta kysymykseen, miten terveys ja sairaus jäsensivät vuosisadan vaihteen ihmisen elämää. Matkustetaan heidän kanssaan niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Lopuksi pohditaan Aminoffin perheen varallisuutta, miten perhe eli ja mistä he saivat elantonsa.

Luento järjestetään keskiviikkona 6.2. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä. Vapaa pääsy.

Esiintyjän tiedot: Irene Ylönen, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, irene.ylonen(at)jyu.fi

Luento on osa Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet -luentosarjaa, jolla Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, jo kouluopetuksesta kaikkien tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemasta Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Historian ja etnolgian laitoksen tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry., olli.t.turunen(at)jyu.fi

tiistai 22. tammikuuta 2013

Yleisöluentosarja historiallisista perheverkostoista


Family Networks in Finnish Society from the 16th to the 20th Centuries


Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä
H320, building H, Seminaarinmäki
28/1–8/4/2013, 16.30–18.00


In this lecture series, continuity and change in family networks in Finnish society are examined from a long-term perspective. In addition to actual kinship relations, the lectures focus on godparent relations, which presented an important possibility to complement family ties with other safety and support networks at a time when society did not support the family as in the present-day Nordic welfare society. These lectures will concentrate on the significance of family and kin relationships over the centuries. The main questions concern the kind of networks that existed and why it was possible to form them, including those that were substitutes for family-based networks when familial ties were for one reason or another weaker or hardly existed at all.

Lectures:

28/1 PhD, Adjunct Professor Olli Matikainen: Family and justice in early modern Finland

4/2 PhD Jarkko Keskinen:  Godparent selection strategies in merchant community of Pori 1720–1820

11/2 MA Pirita Frigren:  Sailor-households in the networks of godparenthood in the 19th century Finnish west-coastal town of Pori

18/2 PhD Kari-Matti Piilahti: Godparental patterns among new entrants into the business elite in Finland in the 19th century

25/2 MA Heikki Vuorimies: Soldiers and godparenthood in Finnish local communities in the early 18th century

11/3 PhD Ulla Aatsinki: Finnish-American family networks in the beginning of the 20th century

18/3 MA Tiina Hemminki: Creditors, debtors and godparents. Peasants’ intertwined relationships in the early-nineteenth-century southern Ostrobothnia

8/4 PhD Sofia Kotilainen: Godparenthood in the Finnish rural family communities 1700–1960

For further information, please contact PhD, Academy Postdoctoral Researcher Sofia Kotilainen (sofia.p.kotilainen@jyu.fi), Department of History and Ethnology.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Yleisöluento Vihtori Kosolan kapinapuheista

Kansanjohtaja Suomessa: Vihtori Kosolan kapinapuheet


Esitys käsittelee eteläpohjalaisen maanviljelijän, aktivistin ja lapuanliikkeen muodollisen johtajan, Vihtori Kosolan, puheita vuosina 1931–1932. Esityksessä käydään lävitse Kosolan puheiden radikalisoituminen pääpiirteittäin, lyhyinä tapausesimerkkeinä käytetään kuutta puhetta: 4.1.1931 (Käkisalmi), 1.3.1931 (Kerava), 12.3.1931 (Helsinki), 9.4.1931 (Tammisaari) 19.7.1931 (Hyvinkää) ja 22.11.1931 (Hamina). Hyvinkään ja Haminan puheet ovat hyvin samankaltaisia jopa sanavalinnoiltaan.

Kosolan puheita analysoidaan teemojen radikalisoitumisen kannalta, olennaista on lapuanliikkeen suhtautuminen SDP:hen. Puheet on pidetty kommunistipuolueen toiminnan estämisen (suojelulaki) jälkeen. SDP:tä kuvataan puheissa maanpetoksellisena liikkeenä, joka pyrkii vallankumoukseen Neuvostoliiton kommunistien tuella. Myös Kosolan henkilöhistoria selittää puheita; Kosola oli tarpeellinen keulakuva laajojen piirien kansanliikkeenä esiintyneen lapuanliikkeen johtajaksi.

Kapinapuheet loppuvat 21.2.1932 hämäläisten talolla Helsingissä pidettyyn puheeseen. Tämä puhe on Kosolan puheiden kulminaatiopiste. Puheessa Kosola esitti jyrkkää kritiikkiä SDP:n lisäksi myös parlamentaaris-demokraattista järjestelmää kohtaan ja kehotti lopulta kannattajiaan toimimaan sen kaatamiseksi, mikäli hallitus ei suostuisi lapuanliikkeen vaatimuksiin. Olennaista Kosolan puheessa on juuri puoluevallan vastustaminen.

Mäntsälän kapina näyttäytyy Kosolan puheiden näkökulmasta seurauksena joukkojen aktivoimisesta. Mielenkiintoista onkin pohtia juuri 21.2.1932 pidetyn puheen tavoitetta ja suhdetta Mäntsälän kapinaan; oliko puhe vain yleisen kiihotuksen tulosta vai osa suunnitelmaa kapinan käynnistämiseksi?

Esiintyjän tiedot: FM Aarni Virtanen, Suomen historia, Historian ja etnologian laitos, 040 822 2002.

Luento järjestetään keskiviikkona 23.1. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä

Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi