Rauhaan palaamisen ongelmat Suomessa vuosina 1944-1945

Työtä, vapautta, ystäviä, pirtinpolttajia – rauhaan palaaminen Suomessa v. 1944–1945

Suomen irtautuminen jatkosodasta tapahtui syyskuussa 1944. Rauhaan palaaminen toi mukanaan monia ongelmia. Jo aikalaiset puhuivat rauhankriisistä tai ylimenokaudesta. Yleisesti ottaen rauhaan palaamiseen voidaan valtiovallan kannalta liittää tiettyjä tehtäviä: haasteina on nähtävä yleinen demobilisointi, poliittisten ja taloudellisten ongelmien ratkaiseminen, yhteiskunnan rauhoittaminen, sotaveteraanien integrointi siviiliyhteiskuntaan, muista sodasta kärsimään joutuneista huolehtiminen ja henkisten vaurioiden minimointi. Erityisesti hävityn sodan jälkeen ongelmakenttään liittyy lisäksi sotaan syyllisten rankaiseminen. Myös sodan aiheuttamien psykologisten traumojen käsittely on rauhaan palatessa tärkeää. Kansakunnan ”mentaalista tilaa” on parannettava ja sotaa muistettava eri muodoissaan.

Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944 solmittu välirauhansopimus rajoitti Suomen toimintavapautta. Sopimuksen ehtojen mukaan Suomen piti alueluovutusten lisäksi mm. karkottaa maassa olevat saksalaiset sotajoukot, lakkauttaa fasistiset järjestöt, vapauttaa ”poliittiset vangit” ja maksaa sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin edestä. Suomen pysymistä kaidalla tiellä tuli valvomaan Neuvostoliiton hallinnassa oleva valvontakomissio. Rauhanehdot koettiin lehdistössä todella raskaiksi, erityisesti oikeisto oli synkkänä. Lehdistön kirjoittelua tosin rajoitti sensuuri ja ohjasi valtion tiedotustoiminta – välirauhansopimuksen määräysten mukaisesti aina vuoteen 1947 asti. Ohjailu oli aloitettu jo syksyllä 1939 kansainvälisen tilanteen kiristyessä.

Luento käsittelee rauhaan palaamisen ongelmaa sellaisena kuin sanomalehdet ja valtiovalta sen vuoden 1944 loppupuolella ja vuoden 1945 alkupuolella yleisölle esittivät. Keskiössä ovat kysymykset Venäjä-suhteiden uudelleen määrittelystä, välirauhansopimuksen ehdoista, Lappia polttavista saksalaisista, karjalaisen siirtoväen kohtalosta, asevelvollisten kotiuttamisesta, jälleenrakennustyöstä ja kevään 1945 eduskuntavaaleista. Miten valtiovalta ja sanomalehdet näkivät tilanteen? Millainen tulevaisuus Suomea odotti? Ja millainen menneisyys oli tilanteeseen johtanut?

Luento pohjautuu Auvisen väitöskirjahankkeeseen, jossa tutkitaan rauhaan palaamista Suomen sanomalehdistössä v. 1944–1945. Hanke on osa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkimushanketta ”Rauhan tultua jatkunut sota. Toisen maailmansodan jälkivaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa n. 1944–2000”.

Luento järjestetään keskiviikkona 3.4.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä. Vapaa pääsy.

Esiintyjän tiedot: Timo Auvinen, FM, Historian ja etnologian laitos, p. 050 370 1689, timo.a.auvinen(at)jyu.fi

Luento on osa Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet -luentosarjaa, jolla Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, jo kouluopetuksesta kaikkien tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemasta Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, olli.t.turunen(at)jyu.fi
http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto