Kansanjohtaja Suomessa: Vihtori Kosolan kapinapuheet
Esitys käsittelee eteläpohjalaisen maanviljelijän, aktivistin ja lapuanliikkeen muodollisen johtajan, Vihtori Kosolan, puheita vuosina 1931–1932. Esityksessä käydään lävitse Kosolan puheiden radikalisoituminen pääpiirteittäin, lyhyinä tapausesimerkkeinä käytetään kuutta puhetta: 4.1.1931 (Käkisalmi), 1.3.1931 (Kerava), 12.3.1931 (Helsinki), 9.4.1931 (Tammisaari) 19.7.1931 (Hyvinkää) ja 22.11.1931 (Hamina). Hyvinkään ja Haminan puheet ovat hyvin samankaltaisia jopa sanavalinnoiltaan.
Kosolan puheita analysoidaan teemojen radikalisoitumisen kannalta, olennaista on lapuanliikkeen suhtautuminen SDP:hen. Puheet on pidetty kommunistipuolueen toiminnan estämisen (suojelulaki) jälkeen. SDP:tä kuvataan puheissa maanpetoksellisena liikkeenä, joka pyrkii vallankumoukseen Neuvostoliiton kommunistien tuella. Myös Kosolan henkilöhistoria selittää puheita; Kosola oli tarpeellinen keulakuva laajojen piirien kansanliikkeenä esiintyneen lapuanliikkeen johtajaksi.
Kapinapuheet loppuvat 21.2.1932 hämäläisten talolla Helsingissä pidettyyn puheeseen. Tämä puhe on Kosolan puheiden kulminaatiopiste. Puheessa Kosola esitti jyrkkää kritiikkiä SDP:n lisäksi myös parlamentaaris-demokraattista järjestelmää kohtaan ja kehotti lopulta kannattajiaan toimimaan sen kaatamiseksi, mikäli hallitus ei suostuisi lapuanliikkeen vaatimuksiin. Olennaista Kosolan puheessa on juuri puoluevallan vastustaminen.
Mäntsälän kapina näyttäytyy Kosolan puheiden näkökulmasta seurauksena joukkojen aktivoimisesta. Mielenkiintoista onkin pohtia juuri 21.2.1932 pidetyn puheen tavoitetta ja suhdetta Mäntsälän kapinaan; oliko puhe vain yleisen kiihotuksen tulosta vai osa suunnitelmaa kapinan käynnistämiseksi?
Esiintyjän tiedot: FM Aarni Virtanen, Suomen historia, Historian ja etnologian laitos, 040 822 2002.
Luento järjestetään keskiviikkona 23.1. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä
Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta
Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto
Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti