Kustaa H. J. Vilkunan & Petri Karosen juhlaseminaari

  

 2.6.2026 – Jyväskylän yliopisto, Seminarium, Vanha juhlasali (S212)

Vuoden 2026 Kustaa Vaasa -seminaari juhlistaa Jyväskylän yliopiston Suomen historian professoreja Kustaa H. J. Vilkunaa ja Petri Karosta, jotka täyttävät vuoden 2026 aikana 60 vuotta. Vilkuna ja Karonen ovat 1990-luvulta alkaneiden ja monilta osin rinnakkain kulkeneiden tutkijanuriensa aikana vaikuttaneet merkittävällä tavalla suomalaiseen historiantutkimukseen.

Kahden merkittävän historiatieteellisen uran kunniaksi juhlaseminaarissa julkistetaan Vilkunalle ja Karoselle omistetut tieteelliset 60-vuotisjuhlakirjat Katse historiantutkijaan ja Vuorovaikuttajan valtakunnat. Teokset sisältävät laajan kattauksen korkeatasoisia artikkeleita, joiden teemoissa ja lähdeaineistoissa ammennetaan juhlakalujen tieteellisestä työstä. Teosparin myötä Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kustantaman Jyväskylän historiallinen arkisto -julkaisusarjan toiminta käynnistetään uudelleen yli 20 vuoden hiljaiselon jälkeen. Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja historiankirjoittamisen tavoista sekä Vilkunan ja Karosen antamasta inspiraatiosta tutkimustoimintaan ja akateemiseen arkeen. Lopuksi on aikaa onnittelupuheenvuoroille.

Juhlaseminaarin järjestävät Jyväskylän Historiallinen Yhdistys ja Historian ja etnologian laitos. Tilaisuudessa jaetaan juhlakirjoja niiden kirjoittajille ja tabula gratulatorioihin osallistuneille – paitsi jos on jo aiemmin erikseen toivonut teosten postitusta.

Juhlaseminaarin ilmoittautuminen 22.5. mennessä oheisella lomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/BEAF70042CE59EAA 

Ohjelma:
12.00 Kuohuviinitarjoilua
12.15 Avaussanat: Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Historian ja etnologian laitos
12.30 Professori emeritus Pertti Haapala: Kuinka on Suomen historia kirjoitettava
13.15 Rehtori Jari Ojalan tervehdys
13.45 Kahvi
14.15 Juhlakirjojen julkistus, toimittajien puheenvuoro
14.30 Professori Sari Katajala-Peltomaa: Toimijuus syntyy vuorovaikutuksessa: Magnus Olai ja pyhimyskultit
14.40 Professori Pirjo Markkola: Kulnevin joukot Kyrösjärven jäällä ja muita Suomen sodan sattumuksia Ylä-Satakunnassa
14.50 Professori Kustaa H. J. Vilkuna: Petri Karonen kollegana ja tutkijana
15.05 Professori Petri Karonen: Kustaa H. J. Vilkuna kollegana ja tutkijana
15.20 Vapaat onnittelupuheenvuorot – vapaata seurustelua ja tarjoilua
17:30 Juhlaseminaari päättyy
***
18.00 Vapaamuotoinen ja omakustanteinen illanvietto Ravintola Sohwissa


Lisätietoja: Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen pj. Petteri Impola, petteri.s.impola@jyu.fi 

 

Liberaali sillanrakentaja. Pekka Tarjanne – tiedemiehen, poliitikon ja globaalin verkostoitujan uraelämäkerta - uutuuskirjaluento 26.5.2026

 

Pekka Tarjanne oli yhdistelmä tieteilijää, liberaalia poliitikkoa ja kansainvälistä uudistajaa. Hän nousi teoreettisen fysiikan professoriksi 28-vuotiaana, toimi eduskunnan nuorimpana puoluejohtajana ja vaikutti liikenneministerinä suomalaisten arkeen. Myöhemmin hän uudisti Posti- ja telelaitosta modernin tietoyhteiskunnan suuntaan ja toimi kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) pääsihteerinä aikana, jolloin internet alkoi muuttaa maailmaa. Dosentti Heikki Roiko-Jokelan kirjoittama elämäkerta avaa Tarjanteen uraa neljällä tasolla: tiedemiehenä, poliittisena vaikuttajana, julkisen sektorin johtajana ja globaalina tietoyhteiskunnan rakentajana. Samalla teos tarkastelee, kuinka yksilö voi toimia murroskausien keskellä – ei vain sopeutujana, vaan aktiivisena suunnannäyttäjänä. Tarjanne rakensi siltoja: tieteen ja politiikan, valtiollisen ja kansainvälisen, teknologian ja yhteiskunnan välillä. Hänen elämäntyönsä kertoo myös Suomen modernisoitumisen ja digitalisaation tarinaa.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 26.5.2026, kello 18:00–19:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisöluennon järjestävät Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/tiedetta-kaikille-suora/suora

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/9LAypKiRr

Etyk 1975 ja sen merkitys Suomelle ja Unkarille – yleisöluento 11.12.2025

Kuluvana vuonna on tullut kuluneeksi viisikymmentä vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista (ETYK). Unkarin Tiedeakatemian (MTA) kunniajäsen, aatehistorioitsija Anssi Halmesvirta kertoo, miten idea syntyi ja miksi ETYK kutsuttiin koolle Helsinkiin vuonna 1975. Hän tarkastelee myös sitä, miten siitä tuli Suomelle keino harjoittaa pragmaattista, mutta aktiivista ulko- ja puolueettomuuspolitiikkaa ja mitä se merkitsi Suomen ETYK-pyrkimyksiä tukeneelle Unkarille kylmän sodan vaativissa kansainvälispoliittisissa suhdanteissa. Samalla Halmesvirta vertailee, mitä presidentti Urho Kekkonen ja pääsihteeri János Kádár ajattelivat ETYK-prosessista ja miten he pian huippukokouksen jälkeen arvioivat sen tuloksia ja jatkomahdollisuuksia. Lähdeaineistona esitelmässä on käytetty aiemmin analysoimatonta diplomaattista kirjeenvaihtoa, aikalaisten muistelmia ja esitelmöitsijän johtaman Suomen Akatemian ’Kekkosen Suomi – Kádárin Unkari’ tutkimusprojektin tuloksia.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TORSTAI 11.12.2025, kello 17:00–18:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisöluennon järjestävät Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luentoa voi seurata myös etäyhteydellä: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/tiedetta-kaikille-suora/suora

 

Tapahtuma Facebookissa: https://fb.me/e/6ohKuofjs  

Kuva: János Kádár ja Urho Kekkonen keskustelevat Presidentinlinnassa Helsingissä 1975 Etykin aikaan. Kuvaaja: Atte Matilainen. Museovirasto, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Atte Matilaisen kokoelma.

Varkaudet varhaismodernissa Suomessa – uutuuskirjaluento 8.10.2025

 

Dosentti Antti Räihän ja väitöstutkija Petteri Impolan toimittama artikkelikokoelma on ensimmäinen kattava esitys omaisuusrikoksista Suomessa varhaismodernilla ajalla (n. 1500–1850). Varkaus oli vuosisatojen ajan tuomittu ja halveksittu rikos, ja siihen syyllistyneitä rangaistiin ankarasti, jopa kuolemantuomiolla. Vaikka omaisuudensuoja oli vahva, varkauksia myös tehtiin monenlaisista syistä johtuen. Rikoksella oli aina vaikutuksensa niin tekijälle, uhrille kuin paikallisyhteisölle. Kirjassa anastetun omaisuuden tarkastelu avaa myös uuden näkökulman aikalaisten elinoloihin, materiaaliseen ja immateriaaliseen kulttuuriin, lainsäädäntöön ja laajemmin 1500–1800-lukujen suomalaisten maailmankuviin. Luennolla kirjoittajat esittelevät kirjan sisältöä ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Kahvitarjoilu.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

KESKIVIIKKO 8.10.2025, kello 18:00–19:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisöluennon järjestävät Historian ja etnologian laitoksen Early Modern Morals -tutkimuskeskittymä, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luentoa voi seurata myös etäyhteydellä: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/tiedetta-kaikille-suora/suora

 

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/7MmY3r8H6

 

Kirjan sisällysluettelo luettavissa: https://www.gaudeamus.fi/teos/varkaudet-varhaismodernissa-suomessa/

 

TALLENNE KATSOTTAVISSA: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/muut-tiedetta-kaikille-tallenteet/varkaudet-varhaismodernissa-suomessa-uutuuskirjaluento-8-10.2025 

Sotalasten historiaa ja kokemuksia - uutuuskirjaluento 7.11.2024

Talvi- ja jatkosodan aikana kymmenet tuhannet suomalaislapset lähetettiin ilman vanhempiaan ulkomaille, pääosin Ruotsiin. Lapsuuden historiaan erikoistuneen FT Tuomas Laine-Frigrenin tutkimus (Sotalasten monet elämät, Otava) valottaa laajalla aineistolla sotalasten omia kokemuksia ja heidän usein ongelmallista kotiinpaluutaan. Ääneen pääsevät myös lasten vanhemmat, ruotsalaiset perheet ja lastensiirtohankkeiden pohjoismaiset organisaatiot. FT Ossi Päärnilän teos (Vaarassa mennen ja tullen, Atena) puolestaan keskittyy vähemmälle huomiolle jääneeseen Norjaan, jonne lähetettiin talvisodan aikana satoja suomalaislapsia. Kirjoittajat esittelevät teostensa koskettaviakin teemoja ja avaavat aikakauden historiantutkimuksen uusia näkökulmia.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TORSTAI 7.11.2024, kello 18:00–20:00
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisöluennon järjestävät Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora

Lisätietoja: petteri.s.impola(at)jyu.fi

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/5ty2fk06o

LUENTOTALLENNE KATSOTTAVISSA YOUTUBESSA: https://www.youtube.com/watch?v=f0ZbyTkFUm0

Róbert Bartan yleisöluento 8.5.2024: Hungarian Volunteers in the Winter War

Debrecenin yliopiston historian professori Róbert Barta pitää yleisöluennon otsikolla "Hungarian Volunteers in the Winter War. Based on the memoirs of János Bartha, Reformed Church military pastor". Suomen talvisota sai maailmalla osakseen paitsi laajalti sympatiaa, myös konkreettisia tuenosoituksia. Vapaaehtoiset eri maista matkustivat Suomeen ja tarjoutuivat liittymään Suomen armeijaan, mutta vain harvat heistä ehtivät rintamalle ennen rauhan solmimista. Myös unkarilaiset olivat voimakkaasti mukana tukemassa siihen aikaan läheiseksi heimokansaksi koettuja suomalaisia. Noin 350 miehen vahvuinen unkarilainen pataljoona lähti Suomeen helmikuussa 1940, saapui perille monen mutkan jälkeen maaliskuussa, ja sijoitettiin muiden ulkomaalaisten vapaaehtoisten tavoin koulutukseen Lapualle. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen unkarilaiset palvelivat lyhyen aikaa rajavartiotehtävissä Lappeenrannassa, minkä jälkeen heidät kotiutettiin toukokuussa. Professori Barta luennoi unkarilaisjoukkojen sotapolusta perustuen pataljoonan sotilaspastori János Barthan muistelmiin. Luento tarjoaa tuoreen, muistitietoon pohjautuvan näkökulman unkarilaisten kokemuksista ja kohtaamisista suomalaisten kanssa. Ulkomaalaiset vapaaehtoiset on historiankirjoituksessa usein nähty vain talvisodan kuriositeettina, mutta heidän tarinansa valottavat paitsi henkilökohtaisia motiiveja ja kokemuksia, tässä tapauksessa myös Suomen ja Unkarin suhteiden pitkää historiaa.

Professori Róbert Barta on Deberecenin yliopiston historian laitoksen johtaja. Hän on tutkinut laajalti 1900-luvun Euroopan historiaa, erityisesti maailmansotien välistä aikaa, kylmän sodan aikaa ja Unkarin ulkopolitiikkaa.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

KESKIVIIKKO 8.5.2024, kello 18:00–19:30
Agora Auditoria 2, Mattilanniemi, Jyväskylän yliopisto

Luennon järjestävät yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän Suomi-Unkari seura ja Jyväskylän Historiallinen Yhdistys. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii professori Pertti Ahonen Historian ja etnologian laitokselta. Luento on englanninkielinen.

Lisätietoja: https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/robert-bartan-yleisoluento-hungarian-volunteers-in-the-winter-war

Facebook-tapahtuma: https://fb.me/e/4lG6sVaMD

Kuningas auto. Yksityisautoilu ja politisoituminen Suomessa 1945–1980 – uutuuskirjaluento 24.4.2024

FT Olli Matikaisen tutkimus Kuningas auto. Yksityisautoilu ja politisoituminen Suomessa 1945–1980  (Books on Demand 2024) selvittää autoistumisen historiaa Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Henkilöauto oli merkki perheen elintasosta ja nykyaikaistumisesta. Todellinen autokuume koettiin yhtaikaa Urho Kekkosen presidenttikauden aikana (1956–1981). Edistysuskon rinnalla päätä nostivat hiljalleen myös ympäristövaikutukset, autoilun turvallisuus sekä laajempi politisoituminen. Auton omistaminen koettiin henkilökohtaisena asiana, johon ei haluttu puututtavan ulkoapäin. Tutkimus osoittaa, kuinka talous, politiikka ja kulttuuri niveltyivät autossa toisiinsa. Teos tarkastelee autoistumista inhimillisenä ja yleismaailmallisena ilmiönä sekä toimii johdantona autoistumisen historian kansainvälisiin tutkimusasetelmiin.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

KESKIVIIKKO 24.4.2024, kello 18:00–19:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisöluennon järjestävät Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/20HwIhhM4

Lisätietoja: petteri.s.impola(at)jyu.fi

Yleisöluento 26.3.2024: Identiteeti versus Alteriteetti Ernö Szépin muistelmateoksessa Ihmisen haju (1945)

Unkarilainen runoilija ja esseisti Ernö Szép kuvasi päiväkirjamaisella tarkkuudella teoksessaan Ihmisen haju (1945, Basam Books) sen eloonjäämiskamppailun ja niitä hirveyksiä, joita Unkarin juutalaiset kohtasivat toisen maailmansodan aikana. Ernö kertoo pitkästä matkasta pakkotyöleirille lokakuussa 1944 ja siitä, miten ihmisiä siellä kohdeltiin. Hän tuntee nahoissaan, mitä on olla epäinhimillistetty, kun hänkin koetti kestää panssarikaivantojen kaivuun rasitukset. Eihän kaivannoilla ollut tarkoitus estää neuvostopanssareiden pääsyä Budapestiin, vaan riuduttaa kaivajat hengiltä. Ernö havainnoi ja kommentoi ihmisen pahuutta vaipumatta kuitenkaan epätoivoon. Hänen muistelmansa unohtuivat pitkäksi ajaksi, koska ne eivät sopineet sosialismin kirjallisuuskäsitykseen, mutta nykyjan postmoderniin muistopoliittiseen keskusteluun ne tarjoavat merkittävän puheenvuoron. Antisemitismi ja vastapuolen epäinhimillistäminen ovat valitettavan ajankohtaisia aiheita 2020-luvullakin. Yleisöluennolla teoksesta kertoo sen suomentaja aatehistorian dosentti Anssi Halmesvirta, joka on tutkinut laajasti mm. Unkarin poliittista historiaa. Kyseessä on Halmesvirran Jyväskylän-vuosien jäähyväisluento.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 26.3.2024, kello 18:00–19:30
B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestävät Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/4dcSBejes

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

Sataman kapakan Hilda – uutuuskirjaluento 7.11.2023

 

YouTube-luentotallenne: https://www.youtube.com/watch?v=PkLONowy7hY

Hilda Sofia Hakkarainen ammuttiin ravintolassa kesäkuussa 1939. Kustannustoimittaja Silja Koivisto alkoi selvittää, mitä hänelle tapahtui ja kuka hänen isoisotätinsä Hilda oikeastaan oli. Murhamysteeristä kumpuaa koukuttava tietokirja laitakatujen naisista yhteiskunnallisena uhkana ja naisen asemasta 1930-luvun Suomessa. Sataman kapakan Hilda (Johnny Kniga 2022) on kirjoittajansa omakohtainen tutkimusretki Kotkan öisille kaduille ja seksiä myyneiden naisten luo, joita viranomaiset jahtasivat, passittivat työlaitoksiin ja sukupuolitautisairaaloihin. Varattomat naiset syyllistettiin, ei näiden asiakkaita. Hildan tarina on yksi lukuisista, vaietuista ja unohdetuista. Kun hänen kuolemastaan on kulunut yli 80 vuotta, paljon on muuttunut, mutta silti monet naisia koskevat käsitykset ovat säilyneet. Yleisöluennolla Silja Koivisto kertoo, kuinka hän kokosi historiallisista palasista kuvaa Hildan elämänvaiheista ja millaisia eettisiä ja koskettavia pohdintoja hän joutui läpikäymään kirjoittaessaan sukulaisnaisensa kohtalosta. Lisäksi kuulemme  FT Pirita Frigrenin kommenttipuheenvuoron liittyen kirjan teeman tutkimuseettisiin kysymyksiin: kuinka tutkia arvostavasti historian vaikeita ihmiskohtaloita. Frigren on tutkinut satamakaupunkien naisten historiaa ja kirjoittanut teokseen Historiantutkimuksen etiikka (SKS 2017).

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 7.11.2023, kello 17:00–18:30

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestää Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora 

Tilaisuudessa on myytävänä teosta alehintaan!

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/6dxTWqv1M

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola[at]jyu.fi

Keskinen Suomi ja Pähkinäsaaren rauha 700 vuotta – yleisöluento

 

Kuva: Wikimedia.

YouTube-luentotallenne: https://www.youtube.com/watch?v=CVro0p1RpOc

Elokuun 12. päivänä on kulunut 700 vuotta siitä, kun Ruotsi ja Novgorodin tasavalta solmivat rauhansopimuksen. Pähkinäsaaren rauha vuodelta 1323 on vanhin tunnettu rauhansopimus, jossa määriteltiin Ruotsin ja samalla Suomen itärajaa suhteessa Venäjään. Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Karjalan kannakselta oletettavasti Perämerelle keskistä Suomea ja Savoa halkoen. Rajan tarkka kulkureitti on ollut pitkään tutkijoiden kiistakapula, mutta kiistatta rajalla on ollut vaikutuksia esimerkiksi Suomen väestö- ja asutushistoriaan. Yleisöluennolla väitöskirjatutkija Petteri Impola (Jyväskylän yliopisto) alustaa Pähkinäsaaren rauhasta ja sen historiankirjoituksesta. Pääpuhujana FT Olli Matikainen (Jyväskylän yliopisto) luennoi itärajan kehityksestä ja erityisesti Pähkinäsaaren rauhan sekä Täyssinän rauhan (1595) vaikutuksista Keski-Suomen ja Ylä-Savon asutushistoriaan sekä elämään rajaseuduilla.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 26.9.2023, kello 18:00–20:00

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestää yhteistyössä Keiteleen kirjasto- ja kulttuuripalvelut, Kaskikuusen kansalaisopisto, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä Keiteleen kunnankirjastolla ja Kaskikuusen kansalaisopistossa.

Videotallenne katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=CVro0p1RpOc

Olli Matikaisen luento artikkelimuodossa: https://www.ollimatikainen.fi/uncategorized/pahkinasaaren-rauha-700-vuotta/

Rillankiven merkintöjä. Tämä mahdollinen Pähkinäsaaren rauhan rajakivi sijaitsee Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien rajalla. Kuva: Hannes Syrjälä, Finna.fi.

Facebook: https://fb.me/e/1hIYWACas

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj. petteri.s.impola@jyu.fi