Sataman kapakan Hilda – uutuuskirjaluento 7.11.2023

 

Hilda Sofia Hakkarainen ammuttiin ravintolassa kesäkuussa 1939. Kustannustoimittaja Silja Koivisto alkoi selvittää, mitä hänelle tapahtui ja kuka hänen isoisotätinsä Hilda oikeastaan oli. Murhamysteeristä kumpuaa koukuttava tietokirja laitakatujen naisista yhteiskunnallisena uhkana ja naisen asemasta 1930-luvun Suomessa. Sataman kapakan Hilda (Johnny Kniga 2022) on kirjoittajansa omakohtainen tutkimusretki Kotkan öisille kaduille ja seksiä myyneiden naisten luo, joita viranomaiset jahtasivat, passittivat työlaitoksiin ja sukupuolitautisairaaloihin. Varattomat naiset syyllistettiin, ei näiden asiakkaita. Hildan tarina on yksi lukuisista, vaietuista ja unohdetuista. Kun hänen kuolemastaan on kulunut yli 80 vuotta, paljon on muuttunut, mutta silti monet naisia koskevat käsitykset ovat säilyneet. Yleisöluennolla Silja Koivisto kertoo, kuinka hän kokosi historiallisista palasista kuvaa Hildan elämänvaiheista ja millaisia eettisiä ja koskettavia pohdintoja hän joutui läpikäymään kirjoittaessaan sukulaisnaisensa kohtalosta. Lisäksi kuulemme  FT Pirita Frigrenin kommenttipuheenvuoron liittyen kirjan teeman tutkimuseettisiin kysymyksiin: kuinka tutkia arvostavasti historian vaikeita ihmiskohtaloita. Frigren on tutkinut satamakaupunkien naisten historiaa ja kirjoittanut teokseen Historiantutkimuksen etiikka (SKS 2017).

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 7.11.2023, kello 17:00–18:30

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestää Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hallinto/viestinta/tiedetta-kaikille/suorat-lahetykset/suora 

Tilaisuudessa on myytävänä teosta alehintaan!

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/6dxTWqv1M

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola[at]jyu.fi

Keskinen Suomi ja Pähkinäsaaren rauha 700 vuotta – yleisöluento

 

Kuva: Wikimedia.

Elokuun 12. päivänä on kulunut 700 vuotta siitä, kun Ruotsi ja Novgorodin tasavalta solmivat rauhansopimuksen. Pähkinäsaaren rauha vuodelta 1323 on vanhin tunnettu rauhansopimus, jossa määriteltiin Ruotsin ja samalla Suomen itärajaa suhteessa Venäjään. Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Karjalan kannakselta oletettavasti Perämerelle keskistä Suomea ja Savoa halkoen. Rajan tarkka kulkureitti on ollut pitkään tutkijoiden kiistakapula, mutta kiistatta rajalla on ollut vaikutuksia esimerkiksi Suomen väestö- ja asutushistoriaan. Yleisöluennolla väitöskirjatutkija Petteri Impola (Jyväskylän yliopisto) alustaa Pähkinäsaaren rauhasta ja sen historiankirjoituksesta. Pääpuhujana FT Olli Matikainen (Jyväskylän yliopisto) luennoi itärajan kehityksestä ja erityisesti Pähkinäsaaren rauhan sekä Täyssinän rauhan (1595) vaikutuksista Keski-Suomen ja Ylä-Savon asutushistoriaan sekä elämään rajaseuduilla.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 26.9.2023, kello 18:00–20:00

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestää yhteistyössä Keiteleen kirjasto- ja kulttuuripalvelut, Kaskikuusen kansalaisopisto, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä Keiteleen kunnankirjastolla ja Kaskikuusen kansalaisopistossa.

Videotallenne katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=CVro0p1RpOc

Olli Matikaisen luento artikkelimuodossa: https://www.ollimatikainen.fi/uncategorized/pahkinasaaren-rauha-700-vuotta/

Rillankiven merkintöjä. Tämä mahdollinen Pähkinäsaaren rauhan rajakivi sijaitsee Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien rajalla. Kuva: Hannes Syrjälä, Finna.fi.

Facebook: https://fb.me/e/1hIYWACas

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj. petteri.s.impola@jyu.fi

HUOM. UUSI AJANKOHTA 24.10. Opettaja ja opetussuunnitelma – tulkintoja yläkoulun historian opetussuunnitelmasta // Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran ja Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen yleisöseminaari

 

Keravan Yhteiskoulun oppilaita historian oppitunnilla Sarvilinnanmäen rinteessä vuonna 1930. Kuva: Keravan museopalvelut, finna.fi. 

FT Ida Vesterisen luento pohjaa luokkahuonehavainnoinnille perustuneeseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin nykyisiä historian opetussuunnitelmia ja sitä, kuinka opettaja "kääntää" opetussuunnitelman kirjoitetusta tekstistä käytännön opetustyöksi. Vesterinen tarkastelee muun muassa opettajan omaksumien arvojen, uskomusten ja ympäröivän (koulutus)kulttuurin merkitystä tässä tulkintatyössä. Samalla hän pohtii kriittisesti itse opetussuunnitelmia ja niitä päämääriä, joita historianopetuksella on tai voisi olla. Vesterinen väitteli aihepiiristä Jyväskylän yliopistossa keväällä 2022. Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka historiaa opetetaan ja opitaan. Esitelmän jälkeen on aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9078-7.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

HUOM. TILAISUUS SIIRRETTY SYYSKUULTA LOKAKUULLE:

TIISTAI 24.10.2023, kello 17.00

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä: https://jyufi.zoom.us/s/64827517777 (Passcode: 269880)

Yleisötilaisuuden järjestää yhteistyössä Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Karoliina Puranen-Impola, karoliina.n.puranen-impola@jyu.fi

https://www.kasvhistseura.fi/ajankohtaista/seuran-seminaaritilaisuus-59-siirtyy

TUTKITTAVA TÄHTIÄ TÄNÄ ILTANA – historia-aiheinen elokuvanäytös 21.4.2023

        

Tutkittava tähtiä tänä iltana on historiallis-esseistinen elokuva siitä, mitä esineet voivat kertoa menneestä, ja toisaalta tuon tiedon rajoista. // Tyhjiä, itseleikeltyjä osoitelappuja liukuu kuvaan. Rikkinäiset aurinkolasit, pieniä muistivihkoja, talkookuvakirja – vähitellen paljastuvat tavarat ja roskat piirtävät kuvaa omistajastaan, 1940-luvun koululaisesta. Koululaukku löytyi erään mökin vajasta. Sen äärellä elokuvantekijä ja kaksi jyväskyläläistä historiantutkijaa jäljittävät esineisiin heijastuvia merkityksiä, lapsuuden historiaa ja omien tulkintojensa harha-askelia tragedian jalanjäljissä. Koululaukun sisältö kertoo myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Menneisyys, sota ja kansalaiskasvatus näkyvät yllättävillä tavoilla lapsen esineissä ja kouluaineissa. // Elokuva on hahmotelma uudenlaisesta, taidetta ja historiantutkimusta yhdistävästä muodosta, jossa katse tarkentuu materiaalisen kulttuurin historiaan, käsitykseemme historiasta ja siihen, miten käytämme mennyttä. Elokuva on saanut  kiittävän vastaanoton esimerkiksi DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla.

Sisäänpääsy: ilmainen

Kieli: suomi

Kesto: 58 min + aikaa keskutelulle elokuvantekijöiden kanssa

Ikäraja: K7

Ohjaus ja käsikirjoitus: elokuvantekijä Vieno Järventausta (KuK, Taideyliopisto), historiantutkijat Lauri Julkunen (FT, Jyväskylän yliopisto) & Ida Vesterinen (FT, Jyväskylän yliopisto)

Traileri: https://www.youtube.com/watch?v=Hy3AIxojcbk

Lisätietoja: https://vienojarventausta.com/ 

PERJANTAI 21.4.2023, kello 17:00-19:00

Blomstedtin sali, Kulttuuritalo Villa Rana, Seminaarinkatu 13, Jyväskylä

Näytöksen jälkeen on aikaa vapaalle keskustelulle elokuvan herättämistä ajatuksista ohjaajien ja käsikirjoittajien kanssa.

Tapahtuman järjestää Jyväskylän Historiallinen Yhdistys, Jyväskylän kaupungin tuella.

Facebook: https://fb.me/e/3oBFtZX1T

Villa Rana: https://www.villarana.fi/tapahtuma/elokuvatapahtuma/

 

KAIKKI ELOKUVISTA JA HISTORIASTA KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

Keskustelutilaisuus uutuusteoksesta: Antisemitismin kirous – Kolme kriittistä esseetä

Antisemitismin kirous (2023) kokoaa yksiin kansiin kolme heti toisen maailmansodan jälkeen kirjoitettua klassikkotekstiä, jotka tarkastelivat antisemitismin ilmenemismuotoja juutalaisten kansanmurhan taustalla. Miten kaikki paha oli voinut tapahtua? Jean-Paul Sartre lähestyy aihetta piirtämällä kuvan ranskalaisen ”antisemiitin” psykologiasta, ja George Orwell kirjoittaa omien havaintojensa pohjalta antisemitismin ilmenemismuodoista Englannissa. István Bibó kuvaa Unkarin holokaustiin johtaneita historiallisia prosesseja ja sikäläisen antisemitismin ydintä pohtien samalla armottomia kysymyksiä vastuusta ja syyllisyydestä vuoden 1944 saksalaismiehityksen jälkeen. Juutalaisvastaisuuteen sisältyviä myyttejä ja stereotypioita purkava teos auttaa ymmärtämään myös nykyistä antisemitismiä ja ylipäätään etnisten ja kulttuuristen ennakkoluulojen rakentumista. Valitettavat ilmiöt eivät ole kadonneet mihinkään vaan saaneet uusia muotoja. Yleisötilaisuudessa kirjaa esittelevät aihepiirin tutkijat ja suomentajat Anssi Halmesvirta (Jyväskylän yliopisto) ja Tuomas Laine-Frigren (Tampereen yliopisto) ja teosta kommentoi yliopistotutkija Tuija Parvikko (Jyväskylän yliopisto).

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

PERJANTAI 10.3.2023, kello 17:00-18:30

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/hela/muut/antisemitismin-kirous-uutuuskirjaluento/suora

Keskistelutilaisuus on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avoimia historia-aiheisia uutuuskirjaluentoja yhteistyössä yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

Facebook: https://fb.me/e/354ucaN2X

Lähihistoriasta lähitulevaisuuteen, Suomen asema muuttuvassa Euroopassa – Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen 60-vuotisjuhlaseminaari

 

Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen tähänastinen toiminta-aika vuodesta 1962 alkaen kattaa merkittäviä lähihistorian vuosikymmeniä mullistuksineen. Eurooppalainen turvallisuusrakenne on jälleen vuonna 2022 kokenut suuren haasteen Venäjän eskaloitua Ukrainaa vastaan käymäänsä sotaa. EU ja Nato ovat vahvistaneet rooliaan Euroopassa, samalla kun pitkään sotilasliittoihin kuulumattomat maat Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Natoon. Euroopan kuten Suomenkin strategiset laatat liikkuvat tavoilla, joiden vaikutukset heijastuvat vuosikymmeniksi lähitulevaisuuteen. Mitä lähihistoria voi tarjota uuden tilanteen ja lähitulevaisuuden ymmärtämiseen? Kuinka suhteuttaa Suomen asemaa niin poliittisesti, maanpuolustuksellisesti kuin mentaalisesti ja kulttuurisesti osana eurooppalaisen turvallisuustilanteen muutosta sekä läntistä demokraattista yhteisöä? Yhteiskunnan kriisinsietokykyä parantaa ymmärrys siitä, mitä on tapahtunut ja miksi, ja mitä on kenties tapahtumassa. Kahdessa asiantuntijapuheenvuorossa tarjotaan näkemyksiä näihin kysymyksiin tutkitun lähihistorian avulla:

• Johanna Rainio-Niemi, apulaisprofessori Helsingin yliopisto: Suomettuminen ja puolueettomuus suomalaisessa viiteryhmä- ja muistinpolitiikassa kylmästä sodasta nykypäivään
• Teemu Häkkinen, tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto: Maanpuolustustahto itsenäisen Suomen puolustuspolitiikassa

TORSTAI 15.12.2022, kello 16:15–18.00

B116 Tietoniekka -salissa, Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen Lähde-kirjaston 1. kerros/aula

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA YLEISÖSEMINAARIIN KUUNTELEMAAN JA ESITTÄMÄÄN KYSYMYKSIÄ TUTKIJOILLE! Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/hela/muut/jyvaskylan-historiallisen-yhdistyksen-juhlaseminaari/suora

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Jyväskylän Historiallinen Yhdistys, Lähihistorian tutkimuksen seura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/5W8GKUOMV

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

Lähihistorian tutkimuksen seura: https://www.lahihistorianseura.fi/

Yleisöluento Hitler ja Suomi -uutuuskirjasta

Talvisodan torjuntavoiton ja Pohjoisten luonnonvarojen myötä Adolf Hitler kiinnostui Suomesta, josta tuli natsi-Saksalla tärkeä liittolainen. Tietokirjailija Janne Könösen uutuuskirja käsittelee uusista näkökulmista Hitlerin suhdetta Suomeen osana Skandinaviaa. Hitlerin sotasuunnitelmat Euroopassa olivat riippuvaisia Pohjolan luonnonvaroista, erityisesti nikkelistä ja rautamalmista, joita tarjonnut Suomi oli myös sotilaallisesti kyvykäs kumppani. Könösen kirja nostaa esiin uusiakin lähdeaineistoja hyödyntäen, kuinka Hitler tuki alaistensa suosituksista huolimatta Suomea auliisti, ja kuinka Hitler seurasi yllättävän tarkasti Suomen sisäistä kehitystä niin politiikassa kuin yleisemminkin mielialojen suhteen. Vaikka Suomen ja Saksan suhteita ja sotahistoriaa on tutkittu paljon, ei aiemmin ole julkaistu kokonaisesitystä juuri Hitlerin suunnitelmista Suomen ja Skandinavian varalle. Jatkosodan edetessä keskusteluihin nousi myös USA:n mahdollinen rooli Lapissa. Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat natsi-Saksan suunnitelmissa teoksen on julkaissut Tammi syksyllä 2022.

TORSTAI 17.11.2022, kello 17:00-18:30

Historica-rakennus, sali H306 (3. kerros), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

Tilaisuutta voi seurata myös Zoom-etäyhteydellä:

https://jyufi.zoom.us/j/61308901791 

Ilmainen yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avoimia uutuuskirjaluentoja, joissa tutkijat esittelevät teoksiaan. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuudessa myydään kirjaa edulliseen hintaan!

Tapahtumatiedot Facebookissa: https://fb.me/e/2tR5d4BH2 

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi