tiistai 22. tammikuuta 2013

Yleisöluentosarja historiallisista perheverkostoista


Family Networks in Finnish Society from the 16th to the 20th Centuries


Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä
H320, building H, Seminaarinmäki
28/1–8/4/2013, 16.30–18.00


In this lecture series, continuity and change in family networks in Finnish society are examined from a long-term perspective. In addition to actual kinship relations, the lectures focus on godparent relations, which presented an important possibility to complement family ties with other safety and support networks at a time when society did not support the family as in the present-day Nordic welfare society. These lectures will concentrate on the significance of family and kin relationships over the centuries. The main questions concern the kind of networks that existed and why it was possible to form them, including those that were substitutes for family-based networks when familial ties were for one reason or another weaker or hardly existed at all.

Lectures:

28/1 PhD, Adjunct Professor Olli Matikainen: Family and justice in early modern Finland

4/2 PhD Jarkko Keskinen:  Godparent selection strategies in merchant community of Pori 1720–1820

11/2 MA Pirita Frigren:  Sailor-households in the networks of godparenthood in the 19th century Finnish west-coastal town of Pori

18/2 PhD Kari-Matti Piilahti: Godparental patterns among new entrants into the business elite in Finland in the 19th century

25/2 MA Heikki Vuorimies: Soldiers and godparenthood in Finnish local communities in the early 18th century

11/3 PhD Ulla Aatsinki: Finnish-American family networks in the beginning of the 20th century

18/3 MA Tiina Hemminki: Creditors, debtors and godparents. Peasants’ intertwined relationships in the early-nineteenth-century southern Ostrobothnia

8/4 PhD Sofia Kotilainen: Godparenthood in the Finnish rural family communities 1700–1960

For further information, please contact PhD, Academy Postdoctoral Researcher Sofia Kotilainen (sofia.p.kotilainen@jyu.fi), Department of History and Ethnology.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Yleisöluento Vihtori Kosolan kapinapuheista

Kansanjohtaja Suomessa: Vihtori Kosolan kapinapuheet


Esitys käsittelee eteläpohjalaisen maanviljelijän, aktivistin ja lapuanliikkeen muodollisen johtajan, Vihtori Kosolan, puheita vuosina 1931–1932. Esityksessä käydään lävitse Kosolan puheiden radikalisoituminen pääpiirteittäin, lyhyinä tapausesimerkkeinä käytetään kuutta puhetta: 4.1.1931 (Käkisalmi), 1.3.1931 (Kerava), 12.3.1931 (Helsinki), 9.4.1931 (Tammisaari) 19.7.1931 (Hyvinkää) ja 22.11.1931 (Hamina). Hyvinkään ja Haminan puheet ovat hyvin samankaltaisia jopa sanavalinnoiltaan.

Kosolan puheita analysoidaan teemojen radikalisoitumisen kannalta, olennaista on lapuanliikkeen suhtautuminen SDP:hen. Puheet on pidetty kommunistipuolueen toiminnan estämisen (suojelulaki) jälkeen. SDP:tä kuvataan puheissa maanpetoksellisena liikkeenä, joka pyrkii vallankumoukseen Neuvostoliiton kommunistien tuella. Myös Kosolan henkilöhistoria selittää puheita; Kosola oli tarpeellinen keulakuva laajojen piirien kansanliikkeenä esiintyneen lapuanliikkeen johtajaksi.

Kapinapuheet loppuvat 21.2.1932 hämäläisten talolla Helsingissä pidettyyn puheeseen. Tämä puhe on Kosolan puheiden kulminaatiopiste. Puheessa Kosola esitti jyrkkää kritiikkiä SDP:n lisäksi myös parlamentaaris-demokraattista järjestelmää kohtaan ja kehotti lopulta kannattajiaan toimimaan sen kaatamiseksi, mikäli hallitus ei suostuisi lapuanliikkeen vaatimuksiin. Olennaista Kosolan puheessa on juuri puoluevallan vastustaminen.

Mäntsälän kapina näyttäytyy Kosolan puheiden näkökulmasta seurauksena joukkojen aktivoimisesta. Mielenkiintoista onkin pohtia juuri 21.2.1932 pidetyn puheen tavoitetta ja suhdetta Mäntsälän kapinaan; oliko puhe vain yleisen kiihotuksen tulosta vai osa suunnitelmaa kapinan käynnistämiseksi?

Esiintyjän tiedot: FM Aarni Virtanen, Suomen historia, Historian ja etnologian laitos, 040 822 2002.

Luento järjestetään keskiviikkona 23.1. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä

Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi