Koronapandemian aikana useimmilla on ollut aikaa vetäytyä
kotioloihin. Siksi Jyväskylän Historiallinen Yhdistys on listannut Jyväskylän
yliopiston historian ja etnologian laitoksella tehtyjä pro gradu -tutkielma,
jotka suoraan tai epäsuorasti käsittelevät Keski-Suomea historian tai
etnologian tutkimusmenetelmin.
Terveen kriittisesti on syytä muistaa, että pro gradut ovat
maisteritason opinnäytteitä, eivätkä ne siksi ole suoraan rinnastettavissa
tieteellisiksi tutkimuksiksi. Tästä huolimatta graduissa hyödynnetään
tieteenaloille tyypillisiä kysymyksenasetteluja, tutkimusaineistoja, teorioita
ja menetelmiä, minkä takia ne ovat oiva keino tutustua myös lähialueen
historiaan ja kulttuuriin. Etenkin kun nykyisin Jyväskylän yliopiston gradut
sekä väitöskirjat julkaistaan JYX-julkaisuarkistossa
helposti saavutettavina ja myös populaarin yleisön luettavaksi.
Alla on listattu vuosina 2010–2020 julkaistuja graduja,
mutta listaus ei varmastikaan ole aivan täydellinen. Gradut on jaoteltu
karkeasti paikkakunnittain ja aakkosittain. Maantieteellisestä jaosta
huolimatta on syytä muistaa, että nykyään niin historiantutkimus kuin etnologia
eivät jäsenny ja esitä tutkimuskysymyksiä lähtökohtaisesti alueellisesti, vaan
käytännössä aina tutkimukset jakaantuvat temaattisesti ja ilmiökeskeisesti.
Jyväskylän kohdalla listaa täydentävät muutamat opettajankoulutukseen liittyvät
gradut, jotka osaltaan kertovat menneen ja nykyisen Jyväskylän keskeisestä
asemasta opettajankoulutuksen ja historianopetuksen menetelmien kehittämisen
keskuksena Suomessa.
Innostavia lukuhetkiä!
Jyväskylä:
Juulia
Hakunti (2016), Yhteisöllinen olut. Etnografinen tutkimus jyväskyläläisistä
oluenharrastajista.
Juha
Honkanen (2016), Juopunut Jyväskylässä. Juopumusrikollisuus ja juopuneena
tehdyt rikokset Jyväskylän kaupungissa kieltolakivuosina 1919-1932.
Jenni
Jokela (2014), Hautasaareke ihmistä varten. Jyväskylän Vanhan hautausmaan
vaiheita vuosien 1956-1971 välisenä aikana.
Jesse
Kananen (2018), Cygnaeuksen varjossa. Seminaarinjohtaja Karl Gabriel Leinbergin
kirjeenvaihtoverkostot 1869-1894.
Tuija
Kauhanen (2017), ”Virkistykseksi sekä ruumiille että sielulle”. Yhdistysten
huvitoiminta ja kansalaisyhteiskunnan synty Keski-Suomessa 1880-1905.
Ilkka
Kiesilä (2015), Vaikka kuun taivaalta? Vuoden 1976 poliisilakko
jyväskyläläisten poliisien näkökulmasta.
Anna-Sofia
Kiiski (2016), ”Keskiluokkaistuva kansakoulunopettajisto”. Jyväskylän
opettajaseminaarin opiskelijoiden kulttuurisosiaaliset taustat
seminaariyhteisössä vuosina 1920-1932.
Kristiina
Koskipalo (2015), Siirtolaisuus Jyväskylästä Pohjois-Amerikkaan vuosina
1899-1924.
Merja
Kähkönen (2014), Taloustieteilijöiden harjoittelijavaihdosta
poikkitieteelliseen johtajuuteen. AIESEC Jyväskylä 1969-2009.
Elli
Laine (2017), "Olihan se nyt paljon enemmän sellasta, että piti ite
oikeesti ajatella jotain". Tiimeissä opiskelun vaikutus historian
oppimiseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Tiimilukio -hankkeessa Sepän lukion
KULTSI -kurssilla lukuvuonna 2013-2014.
Veera
Muhonen (2015), Työväen naiset vapaalla. Jyväskylän ja lähiseudun työläisnaiset
loman ja vapaa-ajan järjestäjinä 1906-1939.
Teija
Mäkinen (2010), Omaisuuden dokumentointi. Jyväskyläläiset perukirjat
arkistotieteen näkökulmasta.
Piia
Määttä (2014), Jyväskylän kansakouluopettajaseminaarin kirjaston kokoelmien
muodostuminen 1863-1905.
Fanny
Neittaanmäki (2015), Kuntosaliharrastajien rituaalit, identifikaatio ja
motivaatio.
Pirjo
Ovaskainen (2015), Jyväskyläläisten ravintoloiden anniskeluoikeudet ja valvonta
1932-1939.
Anniina
Poikonen (2020), Juopumuksia, siveettömyyksiä ja ilmiantoja. Kymmenen
irtolaisen elämänkulun tarkastelu sodanjälkeisessä Jyväskylässä.
Elina
Raitanen (2013), Puulelutehtaan vuosikymmenet. Kasvattavien puulelujen
valmistaja Juho Jussila Oy 1923-1980.
Ville
Salmela (2017), Henkirikoksen tutkinta ja siihen osallistuneet Jyväskylässä
1862-1905.
Sampo
Taskinen (2015), Väkivaltarikollisuus Jyväskylässä vuonna 1945. Lisääntynyt
väkivalta rauhan aikaan siirtymisen vaikeuden ilmentäjänä.
Ari
Tuhkala (2013), Tabletit historian opetuksessa. Opetuskokeilu Voionmaan
lukiossa.
Riina
Turunen (2012), Luottamuksen loppu. Konkurssiin ajautuminen ja sen vaikutukset
konkurssintekijän elämään Jyväskylän kaupungissa 1870-luvulla.
Noora
Virokannas (2013), Opetussuunnitelma, oppikirjojen ja nuorten historiakuvat
peruskoulussa.
Jari
Vähkyrä (2015), Kansainvälisen kulttuurivaihdon kokemuksia ja vaikutuksia
Jyväskylän konservatoriossa.
Anna-Kaisa
Ylikotila (2014), Yhteiskunnallisten äitien vapaussota. Jyväskyläläiset naiset
valistus- ja auttamistyössä vuosina 1920-1925.
Jenni
Zweygberg (2016), Kirkossa kuulutettu, lehdessä painettu. Julkinen tiedonkulku
1865-1880 Jyväskylässä.
Jämsä:
Iida
Luukkonen (2018), Oikeuslääketieteelliset kuolemansyyntutkimukset Jämsän
käräjäkunnassa 1894-1917.
Riina
Nuutinen (2016), Avioero viritetty. Avioerot avio-ongelmien ratkaisuna Jämsässä
vuosina 1890-1910.
Marjo
Raittinen (2011), Ei almuja sankarivainajien lapsille. Sotaorpojen huolto
jatkosodan aikana Jämsässä.
Karstula:
Teijo
Kostiainen (2011), Hirsirakentamisen teollistuminen. Pro gradu-tutkimus
teollistumisen vaikutuksista työn tehokkuuteen hirsirakentamisessa. Tapaus
Honkarakenne Oyj.
Korpilahti:
Outi
Hartikka (2012), Avioituminen maalaisyhteisössä. Korpilahden pitäjän
avioliittokenttä 1910- ja 1920-luvuilla.
Tytti
Lintula (2013), Seurakunnan eläteistä elämässä selviytyjiksi. Prosopografinen
tutkimus Korpilahdella vuonna 1850 kasvattilapsiksi päätyneiden tutkittavien
elämänkulusta ja elämässä selviytymisestä.
Janne
Sipinen (2011), Työtä ja hoitoa. Köyhäinhoito Korpilahdella 1930-luvun
pula-aikana.
Kuhmoinen:
Raita
Rautkivi (2010), Kosket kylän keskellä. Tutkimus muistamisesta, kyläyhteisöstä
ja vesivoimasta Kuhmoisten Pihlajakoskella.
Kyyjärvi:
Vilma
Hakola (2017), Kahvia ja mustikkapiirakkaa. Etnologinen tutkimus kyläkahvilasta
ikääntyneiden yhteisöllisenä kohtaamispaikkana.
Laukaa:
Jaakko
Kuusela (2015), Kirves, sirppi ja kahvipannu. Rautaesineistö ja metalliset
kulutustavarat Laukaan pitäjän perukirjoissa 1850-1900.
Petäjävesi:
Johanna
Niiles-Hautanen (2012), Hiljaisuus puhuu. Petäjäveden Vanha Kirkko tarinoiden
kertomana.
Saarijärvi:
Leeni
Rautapuro (2012), Huligaaneja ja pamppukaartilaisia. Kieltolain kiertäminen ja
kontrollointi Saarijärvellä vuosina 1927-1930.
Keski-Suomi:
Alina
Kausamo (2017), Avioliiton konfliktien kirkollinen kontrolli Sisä-Suomen
seurakunnissa 1870-1923.
Anni
Lahti (2014), Ammattina kätilö. Maalaiskätilön työ 1900-1920 Jyväskylän
piirilääkäripiirissä ja kätilöiden kirjoituksissa.
Lassi
Lintunen (2017), Kansallispuistojen kehitys Keski-Suomessa.
Mika
Vehmas (2019), ”Kun hevonen tarvitsi semmoisen kurituksen”. Eläinrääkkäys ja
-suojelu Keski-Suomessa 1890-1900.
[Kuvalähde: Wikipedia; Keski-Suomen tiet, rautatiet ja lääninrajat 1927 | Lähde = osa kartasta Suomi Finland | Tekijä = A. Lungwitz, paino G. Arvidsson Lito Helsinki 1927]
