Keskinen Suomi ja Pähkinäsaaren rauha 700 vuotta – yleisöluento

 

Kuva: Wikimedia.

YouTube-luentotallenne: https://www.youtube.com/watch?v=CVro0p1RpOc

Elokuun 12. päivänä on kulunut 700 vuotta siitä, kun Ruotsi ja Novgorodin tasavalta solmivat rauhansopimuksen. Pähkinäsaaren rauha vuodelta 1323 on vanhin tunnettu rauhansopimus, jossa määriteltiin Ruotsin ja samalla Suomen itärajaa suhteessa Venäjään. Pähkinäsaaren rauhan raja kulki Karjalan kannakselta oletettavasti Perämerelle keskistä Suomea ja Savoa halkoen. Rajan tarkka kulkureitti on ollut pitkään tutkijoiden kiistakapula, mutta kiistatta rajalla on ollut vaikutuksia esimerkiksi Suomen väestö- ja asutushistoriaan. Yleisöluennolla väitöskirjatutkija Petteri Impola (Jyväskylän yliopisto) alustaa Pähkinäsaaren rauhasta ja sen historiankirjoituksesta. Pääpuhujana FT Olli Matikainen (Jyväskylän yliopisto) luennoi itärajan kehityksestä ja erityisesti Pähkinäsaaren rauhan sekä Täyssinän rauhan (1595) vaikutuksista Keski-Suomen ja Ylä-Savon asutushistoriaan sekä elämään rajaseuduilla.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

TIISTAI 26.9.2023, kello 18:00–20:00

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Yleisötilaisuuden järjestää yhteistyössä Keiteleen kirjasto- ja kulttuuripalvelut, Kaskikuusen kansalaisopisto, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä Keiteleen kunnankirjastolla ja Kaskikuusen kansalaisopistossa.

Videotallenne katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=CVro0p1RpOc

Olli Matikaisen luento artikkelimuodossa: https://www.ollimatikainen.fi/uncategorized/pahkinasaaren-rauha-700-vuotta/

Rillankiven merkintöjä. Tämä mahdollinen Pähkinäsaaren rauhan rajakivi sijaitsee Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien rajalla. Kuva: Hannes Syrjälä, Finna.fi.

Facebook: https://fb.me/e/1hIYWACas

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj. petteri.s.impola@jyu.fi

HUOM. UUSI AJANKOHTA 24.10. Opettaja ja opetussuunnitelma – tulkintoja yläkoulun historian opetussuunnitelmasta // Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran ja Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen yleisöseminaari

 

Keravan Yhteiskoulun oppilaita historian oppitunnilla Sarvilinnanmäen rinteessä vuonna 1930. Kuva: Keravan museopalvelut, finna.fi. 

FT Ida Vesterisen luento pohjaa luokkahuonehavainnoinnille perustuneeseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin nykyisiä historian opetussuunnitelmia ja sitä, kuinka opettaja "kääntää" opetussuunnitelman kirjoitetusta tekstistä käytännön opetustyöksi. Vesterinen tarkastelee muun muassa opettajan omaksumien arvojen, uskomusten ja ympäröivän (koulutus)kulttuurin merkitystä tässä tulkintatyössä. Samalla hän pohtii kriittisesti itse opetussuunnitelmia ja niitä päämääriä, joita historianopetuksella on tai voisi olla. Vesterinen väitteli aihepiiristä Jyväskylän yliopistossa keväällä 2022. Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka historiaa opetetaan ja opitaan. Esitelmän jälkeen on aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9078-7.

KAIKKI KIINNOSTUNEET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA!

HUOM. TILAISUUS SIIRRETTY SYYSKUULTA LOKAKUULLE:

TIISTAI 24.10.2023, kello 17.00

B116 Tietoniekka -sali, Jyväskylän yliopiston Lähde-kirjaston 1. aulakerros

Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä: https://jyufi.zoom.us/s/64827517777 (Passcode: 269880)

Yleisötilaisuuden järjestää yhteistyössä Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, Jyväskylän Historiallisen Yhdistys ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminta. Luennolla on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lisätietoja: Karoliina Puranen-Impola, karoliina.n.puranen-impola@jyu.fi

https://www.kasvhistseura.fi/ajankohtaista/seuran-seminaaritilaisuus-59-siirtyy