tiistai 18. syyskuuta 2012

Mauno Jokipii -seminaari

Mauno Jokipii – paikallisen hahmottaja ja jatkosodan tulkitsija
Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari


Jyväskylän Historiallinen Yhdistys perustettiin vuonna 1962, ja se on tuonut historiallista tietämystä keskisuomalaisen yleisön saataville jo viidenkymmenen vuoden ajan. Pitkää taivalta juhlistetaan näyttävästi 5.10.2012 yhdistyksen perustajan kunniaksi nimetyllä seminaarilla. Suomen historian edesmennyt professori Mauno Jokipii vaikutti vuosikymmenten ajan kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna historiantutkijana, minkä lisäksi hän toimi monipuolisena vaikuttajana niin Jyväskylän yliopistossa kuin Keski-Suomessakin.

Juhlaseminaarin puheenvuorot ja keskustelu tarkastelevat Jokipiin tutkimusaiheita sekä hänen rooliaan yliopistossa ja maakunnassa, unohtamatta hänen merkittävää panostaan Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen hyväksi. Mauno Jokipii toimi yliopistouransa aikana niin professorina, laitoksen johtajana, dekaanina kuin vararehtorinakin, joten hän vaikutti merkittävästi nuoren Jyväskylän yliopiston kehittymiseen. Jokipiin anti Keski-Suomelle tulee selkeimmin esiin paikallishistoriallisen tutkimusperinteen käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Suuri yleisö tunnistaa Jokipiin parhaiten hänen toista maailmansotaa käsittelevistä teoksistaan.

Seminaarin esiintyjät ovat tunnettuja historiantutkijoita. Mauno Jokipiin kanssa pitkään työskennellyt Suomen historian professori emeritus Toivo Nygård kertoo Jokipiistä työtoverina niin tutkijoiden keskuudessa kuin yliopiston hallinnollisilla portailla. Historiantutkija, FM Erkki Laitinen, joka on tehnyt yhteistyötä Jokipiin kanssa useissa paikallishistoriahankkeissa, arvioi Jokipiin merkitystä suomalaisen paikallishistorian tutkimuksen kehittäjänä. Historiantutkija, VTT Markku Jokisipilä Turun yliopistosta luennoi Mauno Jokipiin sotahistoriallisten tutkimusten merkittävyydestä ja myöhemmästä vaikutuksesta suomalaiseen historiantutkimukseen. Jokisipilä on tarkastellut tutkimuksissaan toisen maailmansodan aikaa, erityisesti Saksan ja Suomen välisiä suhteita.

Seminaariin osallistuminen on maksutonta ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Seminaarin järjestävät Jyväskylän Historiallinen Yhdistys sekä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos.

Seminaarin aika ja paikka: perjantai 5.10.2012, klo 12.00–17.00. Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Historica (H320, 3.krs, hissi).

Ohjelma

Klo 12.15 Seminaarin avaus, Pasi Saarimäki: Jyväskylän Historiallinen Yhdistys ja Mauno Jokipii
Klo 12.30 Toivo Nygård: Mauno Jokipii vaikuttajana, esimiehenä ja työtoverina yliopistossa
Klo 13.30 Kahvitarjoilu
Klo 14.00 Erkki Laitinen: Mauno Jokipii ja suomalainen paikallishistoria
Klo 15.00 Markku Jokisipilä: Ajopuun romuttaja – Mauno Jokipii toisen maailmansodan tutkijana
Klo 16.00 Pasi Saarimäki: Päätössanat ja seminaarin annin kokoaminen

Yhteystiedot: Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Saarimäki, pasi.saarimaki@jyu.fi, puh. 040 805 4490.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Luentosarja starttaa

JHY:n luentosarja alkaa syyskuussa

Keskiviikkona 5.9.2012 alkaa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen, Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry:n ja Jyväskylän kansalaisopiston yhteistyössä järjestämä luentosarja Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet. Luentosarjassa Historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta. Luennoille on vapaa pääsy.

Ensimmäinen luento:

Köyhyys, eriarvoisuus ja Suomen 1860-luvun nälänhätä
Miikka Voutilainen, FM, KTM, taloushistoria / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
5.9. ke 18.00–19.30


Kansalaisopiston luentotiedote:

Monet historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteet ovat jääneet pysyvästi menneisyyteen - Waterloota ei taistella eikä Amerikkaa löydetä toista kertaa. Jotkin ilmiöt tuntuvat kuitenkin toistuvan joko ilmeisen samankaltaisina tai sitten suoranaisesti identtisinä. Nälänhädät eivät ole historian saatossa juuri muuttaneet muotoaan.

Maanviljelyksen alkuajoista asti ihmisyhteisöt ovat joutuneet enemmän tai vähemmän säännöllisten ravintokriisien runtelemiksi. Maanviljelys mahdollisti laajojen yhteiskuntien syntymisen, mutta samalla korosti yhteiskunnallisen eriarvoisuuden merkitystä ja altisti merkittäviä väestönosia nälänhädille. Suomi ei poikkea tästä kaavasta ja myös meillä nälänhädät ovat kyteneet yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa ja silmiinpistävässä köyhyydessä.

Suomalaisessa mielenmaisemassa nälällä on oma keskeinen paikkansa. Sananlaskut veistelevät pitkistä nälkävuosista ja pettuleivästä, myös tuttuun Suvivirteen on tallentunut nälänhätien kaiku. Kuitenkin on vaikea nähdä, että voitaisiin puhua suoranaisesti "suomalaisesta" nälästä. Nälänhädät ovat toistuneet maailman mittakaavassa jokseenkin samankaltaisina, tietysti omine paikallisine erityispiirteineen. Tutkimalla menneitä nälänhätiä pystytään ottamaan kantaa nykyiseen maailman nälkätilanteeseen, ja ymmärtämään pitkiä kriiseihin johtavia prosesseja paremmin.

Luennolla nälänhätien historiaa ja tulevaisuutta lähestytään neljän myytin kautta. Ensinnäkin, historiallisia nälänhätien on tavattu tarkastella ruoan tarjonnan vaihtelusta johtuvina "luonnollisina" ilmiöinä. Näin ajateltuna talouskasvu ja maataloustuotannon lisääntyminen teollistumisen jälkeen on ollut merkittävässä roolissa maailman mittakaavassa tapahtuneessa nälkäkriisien katoamisessa. Suomen historiassa tämä tyypillisesti liitetään ajatukseen, jonka mukaan 1860-luvun nälänhätä olisi muodostanut kriittisen murroskohdan teollistumisen alkamisessa. Neljäs, lähinnä moderniin aikakauteen liitetty myytti koskettaa Saharan eteläpuoleisen Afrikan jämähtämistä nälkäkurjuuden kierteeseen ainoana alueena maailmassa.

Luento haastaa kuulijansa pohtimaan perinteisen historiankirjoituksen tarjoamaa kuvaa nälkämenneisyydestämme ja antaa samalla tietoa maapallon nykyisen ravintotilanteen tulevaisuudesta - ovatko nälänhädät yleistymässä uudelleen?


--
Luentosarjan muu syksyn ohjelma

Merimiesten vaimojen elämää 1800-luvun puolivälin muuttuvassa satamakaupungissa
Pirita Frigren, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
3.10. ke 18.00–19.30


Puhelinkurjuudesta tietoyhteiskuntaan 1900-luvulla – Valtiollisen posti- ja teletoimen nousu ja uudistus
Pasi Nevalainen, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
7.11. ke 18.00–19.30


Ohjelma löytyy myös osoitteesta:

http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto/yleisoluennot

Lisätiedot

Pasi Saarimäki, JHY
pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry
olli.t.turunen(at)jyu.fi