tiistai 6. marraskuuta 2012

Seminaari historianopetuksesta yliopistossa

”Akateeminen historian opetus – onko sitä?” Historian opiskelijain liiton syysseminaari Jyväskylässä 10.11.2012


Jyväskylän historianopiskelijoiden ainejärjestö Tosine ry. järjestää valtakunnallisen Historian opiskelijain liiton (Hol) syysseminaarin Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä sijaitsevalla Historian ja etnologian laitoksella (H rakennus).

Seminaarin aiheena on akateeminen historian opetus, jota tarkastellaan menneistä perinteistä aina tulevaisuuden uusiin visioihin. Akateeminen historian opetus on muuttunut sukupolvien myötä, eikä kehitys ole – tai ainakaan sen ei pitäisi olla – pysähtynyt. Tälle ajalle leimaansa lyövät tiedon valtava määrä ja sen helppo saatavuus. Nämä muutokset eivät kuitenkaan aina heijastu akateemisen opetuksen menetelmiin. Onko perinteinen luennoiva tyyli enää tuloksekas tapa välittää tietoa vai pitäisikö uusia tapoja ja näkökulmia kokeilla entistä rohkeammin? Entä mikä on akateemisen historian opetuksen päämäärä nyt ja tulevaisuudessa? Ja lopulta: onko akateemisen historian opetuksen ja perinteisen kouluopetuksen välillä eroja? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin toivomme seminaarin antavan syvällisiä pohdintoja ja luovia avauksia.

Tilaisuus koostuu kolmesta luento-osuudesta ja vapaammasta learning café – tilaisuudesta, jossa pureudutaan aiheeseen luentojen ja ennakkomateriaalien siivittämällä keskustelulla ja ideoinnilla.  Learning cafén tarkoituksena on tuottaa historian ainejärjestöille materiaalia, jota voidaan käyttää pohjana opetuksen arvioimiselle ja kehittämiselle. Päivä päättyy näiden pohjalta koostettuun yhteenvetoon. Puhujina toimivat emeritusprofessori Seppo Zetterberg, joka avaa akateemisen opetuksen kehitystä menneisyydessä. Jyväskylän Historian- ja etnologian laitoksen pedagoginen johtaja dosentti Simo Mikkonen avaa nykyistä tilannetta ja sen tavoitteita. Lopuksi Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen historian pedagogiikan lehtori, FT Matti Rautiainen, luo katseen tulevaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin.

Ohjelma:
12.00 Seminaarin alkusanat
12.15 Professori emeritus Seppo Zetterbergin luento ”Akateemisen historianopetuksen menneisyys: tavat ja perinteet”
13.30 Historian ja etnologian laitoksen pedagogisen johtajan, dosentti Simo Mikkosen luento ”Akateemisen historianopetuksen nykypäivä: muodot ja sudenkuopat”
14.00 JY:n Opettajankoulutuslaitoksen varajohtajan, historian pedagogiikan lehtorin Matti Rautiaisen luento ”Akateemisen historianopetuksen tulevaisuus: visiot ja mahdollisuudet”
15.15 Ammattiliitot ja rahoittajat esittäytyvät
16.00 Välipala
16.30 Learning Café
17.30 Seminaarin loppuyhteenveto ja päättäminen

Tarkentuvan ohjelman ja lisätietoa aihepiirin ympäriltä löydätte myös osoitteesta http://www.hol.fi.

Lisätietoa seminaaristamme ja muut yhteydenotot:
Rene Ranka, vt. puheenjohtaja, Historian opiskelijain liitto
+358405685294
rene.h.ranka(at)student.jyu.fi

perjantai 2. marraskuuta 2012

Yleisölle vapaa luento Suomen valtion puhelintoiminnasta

Pasi Nevalainen: Puhelinkurjuudesta tietoyhteiskuntaan: Valtion puhelintoimen nousu ja uudistus


Sähköisellä viestinnällä on pitkä historia Suomessa. Siihen kuuluvat niin sotilaalliset ja yksityiset edut, yksityisen ja julkisen palveluntuotannon työnjako kuin myös yhteiskunnallinen kehitys puhelinkurjuudesta moderniksi tietoyhteiskunnaksi.

Sähköisen viestinnän historia ulottuu 1860-luvulle, jolloin lennätinverkko kattoi Suomen tärkeimmät rannikkokaupungit. Sotilaallisista syistä lennätin oli tiukassa viranomaisvalvonnassa. Myöhemmin itsenäisyyden aikana valtion rooli ulottui myös puhelintoimeen, jolloin syntyi jako yksityisen ja julkisen palvelun välille. Toimilupalaitokset vastasivat taajaan asutuista alueista ja kaupunkikeskustoista, kun taas valtion teletoimelle jäivät syrjäseudut ja tuottoisa kaukopuhelinliikenne. Keski-Suomessa toimivat Keski-Suomen Puhelin Oy Jyväskylässä ja valtion telelaitos muualla maakunnassa.

Palvelun taso parani kautta maan. 1900-luvun alkupuolella puhelin oli vielä harvinainen eivätkä kaupunkien väliset yhteydet toimineet. Vuosisadan loppupuolella televiestintää pidettiin jo peruspalveluna. 1970-luvulta alkaen yleistyivät uudet palvelumuodot, dataliikenne eri muodoissaan ja radiopuhelinliikenne. 1980-luvulta alkaen saatettiin jopa puhua suomalaisesta tietoyhteiskunnasta.
Samalla perinteinen työnjako puhelinlaitosten ja valtion posti- ja telelaitoksen välillä tuli tiensä päähän. Vuonna 1990 toteutettu liikelaitosuudistus osoittautui välivaiheeksi yksityistämisen tiellä. Samaan aikaan markkinoiden avautuminen synnytti kilpaillut operaattorimarkkinat.

Luennolla tutustutaan televiestinnän historiaan Suomessa julkisen palvelutuotannon, valtion posti- ja telelaitoksen näkökulmasta. Miksi valtiosta alun perin tuli teleoperaattori? Kuinka palvelut kehittyivät? Miten valtion televirastosta tulikin liikeyritys?

Luennoitsijan tiedot: Pasi Nevalainen, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos. Yhteystiedot: pasi.a.nevalainen(at)jyu.fi.

Luento järjestetään keskiviikkona 7.11.2012 klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, luentosalissa 1.

Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta.

Luentosarjan järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto.

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi

tiistai 16. lokakuuta 2012

Yleisöluento Karjalan kannaksen rajaseudusta 1700-luvulla

Alamaisuus ja ”kansalliset” intressit 1700-luvun rajaseudun ruotsalaisessa ja venäläisessä Suomessa


Oletko kiinnostunut Suomen historiasta? Haluaisitko tietää, miten suomalaiset elivät venäläisten ja ruotsalaisten hallitsemilla alueilla 300 vuotta sitten? Aikamatkailu tuoreiden tohtoreiden parissa saa jälleen jatkoa! Filosofian tohtori Antti Räihä käsittelee luennollaan maanantaina 22.10. 1700-luvun Karjalan kannaksen rajaseutua kulttuuris-taloudellisesta näkökulmasta osana Ruotsin ja Venäjän valtakuntia. Luennolla selvitetään esimerkiksi, miksi isovenäläinen maarahvas oli 1700-luvun monikansallisen Venäjän valtakunnan väestöstä monin tavoin alistetuimmassa asemassa. Nykyajan kansallisuusnäkökulmasta katsoen näyttää hämmästyttävältä, että venäläinen etninen alkuperä ja ortodoksinen uskonto olivat vahvimpia yhteiskuntaa integroivia, mutta eivät erilaisia oikeuksia antaneita tekijöitä.

Ruotsalaisuus, venäläisyys tai suomalaisuus eivät olleet etnis-kulttuurisesti tärkeitä paikallisväestön identiteetinmuodostusta leimanneita tekijöitä 1700-luvun Karjalan rajaseudulla. Ihmisten jokapäiväisessä kanssakäynnissä ei ollut tärkeää korostaa toisistaan kielellisesti ja uskonnollisesti eroavien ”meidän” ja ”muiden” kulttuurista erilaisuutta. Erojen korostaminen tuli sitä tärkeämmäksi, mitä lähemmin ryhmiä yhdistävistä tai ryhmien väliset erot sivuuttavista asioista oli kyse. Esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen liittyneissä kysymyksissä, joissa henkilöiden uskonnolla tai kielellä ei ollut itsessään merkitystä, oli ”meidän” ja ”muiden” välinen ero saatava muilla keinoin näkyväksi.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Nuorten tutkijoiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Antti Räihän luento järjestetään maanantaina 22.10. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Lisätiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
 

 

tiistai 18. syyskuuta 2012

Mauno Jokipii -seminaari

Mauno Jokipii – paikallisen hahmottaja ja jatkosodan tulkitsija
Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari


Jyväskylän Historiallinen Yhdistys perustettiin vuonna 1962, ja se on tuonut historiallista tietämystä keskisuomalaisen yleisön saataville jo viidenkymmenen vuoden ajan. Pitkää taivalta juhlistetaan näyttävästi 5.10.2012 yhdistyksen perustajan kunniaksi nimetyllä seminaarilla. Suomen historian edesmennyt professori Mauno Jokipii vaikutti vuosikymmenten ajan kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna historiantutkijana, minkä lisäksi hän toimi monipuolisena vaikuttajana niin Jyväskylän yliopistossa kuin Keski-Suomessakin.

Juhlaseminaarin puheenvuorot ja keskustelu tarkastelevat Jokipiin tutkimusaiheita sekä hänen rooliaan yliopistossa ja maakunnassa, unohtamatta hänen merkittävää panostaan Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen hyväksi. Mauno Jokipii toimi yliopistouransa aikana niin professorina, laitoksen johtajana, dekaanina kuin vararehtorinakin, joten hän vaikutti merkittävästi nuoren Jyväskylän yliopiston kehittymiseen. Jokipiin anti Keski-Suomelle tulee selkeimmin esiin paikallishistoriallisen tutkimusperinteen käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Suuri yleisö tunnistaa Jokipiin parhaiten hänen toista maailmansotaa käsittelevistä teoksistaan.

Seminaarin esiintyjät ovat tunnettuja historiantutkijoita. Mauno Jokipiin kanssa pitkään työskennellyt Suomen historian professori emeritus Toivo Nygård kertoo Jokipiistä työtoverina niin tutkijoiden keskuudessa kuin yliopiston hallinnollisilla portailla. Historiantutkija, FM Erkki Laitinen, joka on tehnyt yhteistyötä Jokipiin kanssa useissa paikallishistoriahankkeissa, arvioi Jokipiin merkitystä suomalaisen paikallishistorian tutkimuksen kehittäjänä. Historiantutkija, VTT Markku Jokisipilä Turun yliopistosta luennoi Mauno Jokipiin sotahistoriallisten tutkimusten merkittävyydestä ja myöhemmästä vaikutuksesta suomalaiseen historiantutkimukseen. Jokisipilä on tarkastellut tutkimuksissaan toisen maailmansodan aikaa, erityisesti Saksan ja Suomen välisiä suhteita.

Seminaariin osallistuminen on maksutonta ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Seminaarin järjestävät Jyväskylän Historiallinen Yhdistys sekä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos.

Seminaarin aika ja paikka: perjantai 5.10.2012, klo 12.00–17.00. Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Historica (H320, 3.krs, hissi).

Ohjelma

Klo 12.15 Seminaarin avaus, Pasi Saarimäki: Jyväskylän Historiallinen Yhdistys ja Mauno Jokipii
Klo 12.30 Toivo Nygård: Mauno Jokipii vaikuttajana, esimiehenä ja työtoverina yliopistossa
Klo 13.30 Kahvitarjoilu
Klo 14.00 Erkki Laitinen: Mauno Jokipii ja suomalainen paikallishistoria
Klo 15.00 Markku Jokisipilä: Ajopuun romuttaja – Mauno Jokipii toisen maailmansodan tutkijana
Klo 16.00 Pasi Saarimäki: Päätössanat ja seminaarin annin kokoaminen

Yhteystiedot: Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Saarimäki, pasi.saarimaki@jyu.fi, puh. 040 805 4490.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Luentosarja starttaa

JHY:n luentosarja alkaa syyskuussa

Keskiviikkona 5.9.2012 alkaa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen, Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry:n ja Jyväskylän kansalaisopiston yhteistyössä järjestämä luentosarja Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet. Luentosarjassa Historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta. Luennoille on vapaa pääsy.

Ensimmäinen luento:

Köyhyys, eriarvoisuus ja Suomen 1860-luvun nälänhätä
Miikka Voutilainen, FM, KTM, taloushistoria / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
5.9. ke 18.00–19.30


Kansalaisopiston luentotiedote:

Monet historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteet ovat jääneet pysyvästi menneisyyteen - Waterloota ei taistella eikä Amerikkaa löydetä toista kertaa. Jotkin ilmiöt tuntuvat kuitenkin toistuvan joko ilmeisen samankaltaisina tai sitten suoranaisesti identtisinä. Nälänhädät eivät ole historian saatossa juuri muuttaneet muotoaan.

Maanviljelyksen alkuajoista asti ihmisyhteisöt ovat joutuneet enemmän tai vähemmän säännöllisten ravintokriisien runtelemiksi. Maanviljelys mahdollisti laajojen yhteiskuntien syntymisen, mutta samalla korosti yhteiskunnallisen eriarvoisuuden merkitystä ja altisti merkittäviä väestönosia nälänhädille. Suomi ei poikkea tästä kaavasta ja myös meillä nälänhädät ovat kyteneet yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa ja silmiinpistävässä köyhyydessä.

Suomalaisessa mielenmaisemassa nälällä on oma keskeinen paikkansa. Sananlaskut veistelevät pitkistä nälkävuosista ja pettuleivästä, myös tuttuun Suvivirteen on tallentunut nälänhätien kaiku. Kuitenkin on vaikea nähdä, että voitaisiin puhua suoranaisesti "suomalaisesta" nälästä. Nälänhädät ovat toistuneet maailman mittakaavassa jokseenkin samankaltaisina, tietysti omine paikallisine erityispiirteineen. Tutkimalla menneitä nälänhätiä pystytään ottamaan kantaa nykyiseen maailman nälkätilanteeseen, ja ymmärtämään pitkiä kriiseihin johtavia prosesseja paremmin.

Luennolla nälänhätien historiaa ja tulevaisuutta lähestytään neljän myytin kautta. Ensinnäkin, historiallisia nälänhätien on tavattu tarkastella ruoan tarjonnan vaihtelusta johtuvina "luonnollisina" ilmiöinä. Näin ajateltuna talouskasvu ja maataloustuotannon lisääntyminen teollistumisen jälkeen on ollut merkittävässä roolissa maailman mittakaavassa tapahtuneessa nälkäkriisien katoamisessa. Suomen historiassa tämä tyypillisesti liitetään ajatukseen, jonka mukaan 1860-luvun nälänhätä olisi muodostanut kriittisen murroskohdan teollistumisen alkamisessa. Neljäs, lähinnä moderniin aikakauteen liitetty myytti koskettaa Saharan eteläpuoleisen Afrikan jämähtämistä nälkäkurjuuden kierteeseen ainoana alueena maailmassa.

Luento haastaa kuulijansa pohtimaan perinteisen historiankirjoituksen tarjoamaa kuvaa nälkämenneisyydestämme ja antaa samalla tietoa maapallon nykyisen ravintotilanteen tulevaisuudesta - ovatko nälänhädät yleistymässä uudelleen?


--
Luentosarjan muu syksyn ohjelma

Merimiesten vaimojen elämää 1800-luvun puolivälin muuttuvassa satamakaupungissa
Pirita Frigren, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
3.10. ke 18.00–19.30


Puhelinkurjuudesta tietoyhteiskuntaan 1900-luvulla – Valtiollisen posti- ja teletoimen nousu ja uudistus
Pasi Nevalainen, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
7.11. ke 18.00–19.30


Ohjelma löytyy myös osoitteesta:

http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto/yleisoluennot

Lisätiedot

Pasi Saarimäki, JHY
pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry
olli.t.turunen(at)jyu.fi


 

perjantai 4. toukokuuta 2012

”Muualta se on sen hankkinut, pitäköön kiini oikeasta isästä!” – Aviottoman lapsen elättämisen ongelmat 1800-luvun lopun maaseudulla


Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarja jatkuu. Filosofian tohtori Pasi Saarimäki luennoi maanantaina 7.5. aviottoman lapsen elättämisen ongelmista 1800-luvun lopun maaseudulla.

Kaikkina aikoina on lapsen syntymään liitetty ohjeistuksia oikeasta ja väärästä käyttäytymisestä. Yksi merkittävimmistä on ollut se, että lapsen kuuluisi syntyä avioliitossa. Aviottoman lapsen syntyminen tuottikin monenlaisia ongelmia, joista taloudelliset, lapsen elatukseen liittyvät ovat tämän luennon aiheena. Aviopuolison puuttuminen oli äidille ja lapselle ongelmallinen tilanne, koska äitien tuli samaan aikaan tehdä työtä elääkseen ja hoitaa pienokaista. Yksinhuoltajien taloudelliset haasteet nykypäivää kohti kuljettaessa ovat toki keventyneet mutta säilyneet. Eräs tapa ratkaista ongelma on ollut yrittää saada lapsen isä maksamaan lapsenelatusta.

Luennolla tarkastellaan 1800-luvun lopulla aviottoman lapsen synnyttäneiden keuruulaisten, multialaisten ja pihlajavetisten aviottomien äitien pyrkimyksiä saada paikallisyhteisön ja käräjien avulla lapsen isä maksamaan elatusta. Lainsäädäntö oli jo pitkään asettanut aviottoman lapsen isille elatusvelvollisuuden. Käytännössä elatusmaksujen saaminen ei ollut useinkaan helppoa.

Miehet saattoivat kieltää isyyden, syyttää muita miehiä tai vähintäänkin tinkiä elatusmaksujen suuruudesta. Paikallisyhteisö ja käräjälaitos olivat elatuskysymyksessä kuitenkin naista tukevia instituutioita, jos miehen ja naisen suhde tunnettiin tai naisilla oli esittää riittävät todisteet lapsen isyydestä.

Jyväskylän Historiallinen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämässä yleisöluentosarjassa laitoksen tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.

Pasi Saarimäen luento järjestetään maanantaina 7.5. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 809 2516, pasi.saarimaki@jyu.fi

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Uusi hallitus 2012

Yhdistys on saanut vuosikokouksessaan 3.4.12 uuden hallituksen. Tiedot löydät yhdistyksen johtokunta -alasivulta.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -luentosarja jatkuu


7.5.2012. Pasi Saarimäki: Sallittu ja kielletty seksuaalielämä 1800-luvun lopun suomalaisella maaseudulla.

Luentosarjan esitykset järjestetään maanantaisin  klo 18.00-19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Osallistuminen on maksutonta.

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian yhteisellä populaarihistoriallisella luentosarjalla hiljattain väitelleet historian ja etnologiatieteiden tohtorit johdattavat menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Nuorten tutkijoiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet avautuvat helposti.






Jäsenille tiedoksi:

Yhdistyksen vuosikokous järjestetään tiistaina 3.4.2012, klo 16.30. Paikkana on Jyväskylän yliopiston Historica-rakennus, huone, H105. (1. kerros.). Tervetuloa!