Luentosarja starttaa

JHY:n luentosarja alkaa syyskuussa

Keskiviikkona 5.9.2012 alkaa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen, Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry:n ja Jyväskylän kansalaisopiston yhteistyössä järjestämä luentosarja Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet. Luentosarjassa Historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta. Luennoille on vapaa pääsy.

Ensimmäinen luento:

Köyhyys, eriarvoisuus ja Suomen 1860-luvun nälänhätä
Miikka Voutilainen, FM, KTM, taloushistoria / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
5.9. ke 18.00–19.30

Kansalaisopiston luentotiedote:

Monet historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteet ovat jääneet pysyvästi menneisyyteen - Waterloota ei taistella eikä Amerikkaa löydetä toista kertaa. Jotkin ilmiöt tuntuvat kuitenkin toistuvan joko ilmeisen samankaltaisina tai sitten suoranaisesti identtisinä. Nälänhädät eivät ole historian saatossa juuri muuttaneet muotoaan.

Maanviljelyksen alkuajoista asti ihmisyhteisöt ovat joutuneet enemmän tai vähemmän säännöllisten ravintokriisien runtelemiksi. Maanviljelys mahdollisti laajojen yhteiskuntien syntymisen, mutta samalla korosti yhteiskunnallisen eriarvoisuuden merkitystä ja altisti merkittäviä väestönosia nälänhädille. Suomi ei poikkea tästä kaavasta ja myös meillä nälänhädät ovat kyteneet yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa ja silmiinpistävässä köyhyydessä.

Suomalaisessa mielenmaisemassa nälällä on oma keskeinen paikkansa. Sananlaskut veistelevät pitkistä nälkävuosista ja pettuleivästä, myös tuttuun Suvivirteen on tallentunut nälänhätien kaiku. Kuitenkin on vaikea nähdä, että voitaisiin puhua suoranaisesti "suomalaisesta" nälästä. Nälänhädät ovat toistuneet maailman mittakaavassa jokseenkin samankaltaisina, tietysti omine paikallisine erityispiirteineen. Tutkimalla menneitä nälänhätiä pystytään ottamaan kantaa nykyiseen maailman nälkätilanteeseen, ja ymmärtämään pitkiä kriiseihin johtavia prosesseja paremmin.

Luennolla nälänhätien historiaa ja tulevaisuutta lähestytään neljän myytin kautta. Ensinnäkin, historiallisia nälänhätien on tavattu tarkastella ruoan tarjonnan vaihtelusta johtuvina "luonnollisina" ilmiöinä. Näin ajateltuna talouskasvu ja maataloustuotannon lisääntyminen teollistumisen jälkeen on ollut merkittävässä roolissa maailman mittakaavassa tapahtuneessa nälkäkriisien katoamisessa. Suomen historiassa tämä tyypillisesti liitetään ajatukseen, jonka mukaan 1860-luvun nälänhätä olisi muodostanut kriittisen murroskohdan teollistumisen alkamisessa. Neljäs, lähinnä moderniin aikakauteen liitetty myytti koskettaa Saharan eteläpuoleisen Afrikan jämähtämistä nälkäkurjuuden kierteeseen ainoana alueena maailmassa.

Luento haastaa kuulijansa pohtimaan perinteisen historiankirjoituksen tarjoamaa kuvaa nälkämenneisyydestämme ja antaa samalla tietoa maapallon nykyisen ravintotilanteen tulevaisuudesta - ovatko nälänhädät yleistymässä uudelleen?

--

Luentosarjan muu syksyn ohjelma

Merimiesten vaimojen elämää 1800-luvun puolivälin muuttuvassa satamakaupungissa
Pirita Frigren, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
3.10. ke 18.00–19.30

Puhelinkurjuudesta tietoyhteiskuntaan 1900-luvulla – Valtiollisen posti- ja teletoimen nousu ja uudistus
Pasi Nevalainen, FM, Suomen historia / Historian ja etnologian laitos
Kansalaisopisto / Luentosali 1
7.11. ke 18.00–19.30

Ohjelma löytyy myös osoitteesta:

http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto/yleisoluennot

Lisätiedot

Pasi Saarimäki, JHY
pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry
olli.t.turunen(at)jyu.fi