Alamaisuus ja ”kansalliset” intressit 1700-luvun rajaseudun ruotsalaisessa ja venäläisessä Suomessa
Oletko kiinnostunut Suomen historiasta? Haluaisitko tietää, miten suomalaiset elivät venäläisten ja ruotsalaisten hallitsemilla alueilla 300 vuotta sitten? Aikamatkailu tuoreiden tohtoreiden parissa saa jälleen jatkoa! Filosofian tohtori Antti Räihä käsittelee luennollaan maanantaina 22.10. 1700-luvun Karjalan kannaksen rajaseutua kulttuuris-taloudellisesta näkökulmasta osana Ruotsin ja Venäjän valtakuntia. Luennolla selvitetään esimerkiksi, miksi isovenäläinen maarahvas oli 1700-luvun monikansallisen Venäjän valtakunnan väestöstä monin tavoin alistetuimmassa asemassa. Nykyajan kansallisuusnäkökulmasta katsoen näyttää hämmästyttävältä, että venäläinen etninen alkuperä ja ortodoksinen uskonto olivat vahvimpia yhteiskuntaa integroivia, mutta eivät erilaisia oikeuksia antaneita tekijöitä.
Ruotsalaisuus, venäläisyys tai suomalaisuus eivät olleet etnis-kulttuurisesti tärkeitä paikallisväestön identiteetinmuodostusta leimanneita tekijöitä 1700-luvun Karjalan rajaseudulla. Ihmisten jokapäiväisessä kanssakäynnissä ei ollut tärkeää korostaa toisistaan kielellisesti ja uskonnollisesti eroavien ”meidän” ja ”muiden” kulttuurista erilaisuutta. Erojen korostaminen tuli sitä tärkeämmäksi, mitä lähemmin ryhmiä yhdistävistä tai ryhmien väliset erot sivuuttavista asioista oli kyse. Esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen liittyneissä kysymyksissä, joissa henkilöiden uskonnolla tai kielellä ei ollut itsessään merkitystä, oli ”meidän” ja ”muiden” välinen ero saatava muilla keinoin näkyväksi.
Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Nuorten tutkijoiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.
Antti Räihän luento järjestetään maanantaina 22.10. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.
Lisätiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti