Uutuuskirjaluennossa keskisuomalaista väriä

Nyt se Ikkala tulloo! Eläinlääkäri Veikko Ikkalan vuodet Saarijärvellä.

FT. Anita Saarelaisen kirja kertoo värikkäästä persoonasta, Veikko Ikkalasta, joka oli kunnioitettu, taitava ja pidetty keskisuomalainen eläinlääkäri. Kirja Ikkalasta, on samalla kuvaus eläinlääkärin työn kehityksestä yhteiskunnan modernisoituessa. Oman hoitotyönsä ohessa Ikkala opetti eläinten omistajia itse hoitamaan eläimiä ja karjaansa erilaisissa vaivoissa. Ikkala oli myös edelläkävijä kalanviljelyn kehittämisessä. Lisäksi hän jopa kokeili porojen laiduntamista ja perusti Saarijärvelle Suomen eteläisimmän porotarhan. Hänelle luonto oli tärkeä ja hän halusi jo aikanaan monin tavoin edistää luonnonmukaista viljelyä ja terveitä elämäntapoja, joista on viime vuosina tullut muoti-ilmiöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken kaikkiaan Ikkala on laajalti tunnettu ja muistettu persoona, osa Keski-Suomen historiaa.

Luento järjestetään keskiviikkona 11.4.2018, kello 18.00–20.00.
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros, hissi) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen Yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varalta rahaa mukaan.

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen historia-aiheiset uutuuskirjaluennot jatkuvat

Saksalainen Suomi 1918

Marjaliisa Hentilän ja emeritusprofessori Seppo Hentilän palkittu kirja kertoo, kuinka Saksan keisarikunta ja sen Itämeren divisioonan maihinnousu punaisten selustaan huhtikuussa 1918 auttoi Suomea pelastautumaan bolsevikkien kynsistä. Vasta itsenäistynyt Suomi siis pelastui keväällä 1918 Saksan ”avulla”, mutta aiemmin vähälle huomiolla on jäänyt se, että syksyllä 1918 Suomi pelastui myös omassa sodassaan luhistuneen Saksan ”avulta”. Kirjailijat avaavat tätä tuoretta näkökulmaa. Saksalaiset sotilaat jäivät Suomeen yli puoleksi vuodeksi ja hintana Suomi luonnonvaroineen ajautui Saksan tiukkaan kontrolliin. Huipentumana Suomeen ehdittiin valita kuninkaaksi saksalainen prinssin. Kirjailijat kertovat, miten tämä saksalaiskausi näkyi juuri itsenäistyneen Suomen politiikassa, mutta myös aseveljien läsnäolosta kansan parissa, arjessa ja juhlassa.

Luento järjestetään keskiviikkona 28.3.2018, kello 18.00–20.00.
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros, hissi) Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kielenä on suomi.
Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Yleisöluento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varalta rahaa mukaan. Kustakin luennosta tullaan tiedottamaan erikseen tarkemmin yhdistyksen tiedotuskanavissa: http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/
https://www.facebook.com/JyvaskylanHistoriallinenYhdistys/

Lisätietoja: Petteri Impola, JHY:n pj., petteri.s.impola@jyu.fi

Yleisöluento järjestetään yhteistyössä Jyväskylän Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen kanssa, osana Suomi-Saksa Yhdistyksen ohjelmaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna. http://www.suomisaksajkl.org/
Petra Linderoos, yhdistyksen pj. petra.linderoos@oulu.fi

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen uutuuskirja-luennoissa vuoden 1918 teema jatkuu

Luento Suomen itsenäistymisestä ja kilpailevista eurooppalaisista aatteista, 7.3.2018

Punaisen leijonan maa: Suomen hullu joulukuu 1917. Tietokirjailija Janne Könösen kirja käsittelee uusien arkistolähteiden avulla Suomen itsenäistymistä ja tulenarkaa poliittista tilaa välittömästi itsenäistymisen jälkeen. Itsenäistä tasavaltaa johti porvarillinen hallitus mutta järjestysvalta oli laajasti sosialistikaarteilla. Itsenäistyminen ei ollut yhteinen juhla, vaan ristiriitainen prosessi, jossa aatteita ja aseita virtasi yli rajojen. Väkivaltaan ajauduttiin jo joulukuussa 1917 ennen sisällissodan alkamista tammikuussa 1918. Könönen myös osoittaa, että Saksalla oli Suomen itsenäistymisessä tiedettyä suurempi rooli, ja että itsenäistyvän Suomen ulkopolitiikka oli heikoissa kantimissa samaan aikaan kun Eurooppa oli poliittisten aatteiden kilpakenttä.
https://otava.fi/kirjat/9789511298281/

The Springs of Democracy: National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, 1917–1919. Professori Pasi Ihalaisen kirja “Demokratian kevät” analysoi kansallisia ja ylirajaisia parlamenttikeskusteluja valtiomuotouudistuksista Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja Saksassa. Itsenäistyvässä Suomessa kiisteltiin erilaisista valtiomuotovaihtoehdoista, eikä päätyminen demokraattiseen, presidenttivaltaiseen tasavaltaan ollut itsestäänselvyys, päinvastoin. Vahvat voimat ajoivat Suomea myös niin preussilaiseen kuningasvaltaan kuin sosialistiseen vallankumoukseen. Väkivaltaisestikin kilpailevien poliittisten aatteiden ja valtiomuotojen Euroopassa Suomi oli risteyspaikka, jossa ylirajaiset poliittiset keskustelut törmäsivät vaikuttaen lopulta siihen, millaisessa satavuotiaassa Suomessa nyt elämme. https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/sfh.24/

Luento järjestetään keskiviikkona 7.3.2018, kello 18.00–20.00
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros, hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat ja muut kirjailijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo myös kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varalta rahaa mukaan. Kustakin luennosta tullaan tiedottamaan erikseen tarkemmin yhdistyksen tiedotuskanavissa: http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/
https://www.facebook.com/JyvaskylanHistoriallinenYhdistys/

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen pj., petteri.s.impola@jyu.fi

Yhdistyksen historia-aiheiset uutuuskirjaluennot jatkuvat

Kivikkopellon poika: Erkki Laatikainen 1946–2013

Keskiviikkona 7.2. FT., dosentti Olli Matikainen luennoi kirjoittamastaan Erkki Laatikaisen elämäkerrasta. Laatikainen oli sanomalehti Keskisuomalaisen pitkäaikainen päätoimittaja. Samalla hän oli vuosikymmeniä merkittävä vaikuttaja ja poliittinen taustatoimija Keski-Suomessa mutta myös valtakunnallisesti. Sanomalehti Ilkan päätoimittajan Kari Hokkasen kanssa he kuuluivat maakuntalehtien voimahahmoihin, joiden kirjoituksia luettiin tarkasti ja jännityksellä aina pääkaupungin poliittisissa piireissä asti. Tyypillistä Laatikaista olivat arvokonservatiivit ja terävät kirjoitukset, joissa uskallettiin olla eri mieltä muiden kanssa.

Olli Matikainen on kirjoittanut Laatikaisesta syväluotaavan ja tarttuvan elämäkerran, jossa kuvataan Laatikaisen elämänvaiheita vaatimattomista lapsuusoloista kunnianhimolla ja ahkeruudella saavutettuun menestykseen ja valtaan. Toisaalta elämäkerta osaa esimerkillisesti olla myös kriittinen kohteelleen. Samalla kirja ei ole kuvaus ainoastaan Laatikaisesta, vaan se välittää mielenkiintoista ja uutta tietoa lähihistoriastamme niin maakunnan kuin valtakunnan poliittisista piireistä. Tämän on mahdollistanut pääsy Laatikaisen laajaan henkilökohtaiseen arkistoon ja lukuiset haastattelut.
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2017-syksy/kivikkopellon-poika.html

Keskiviikkona 7.2.2018, kello 18.00–20.00. Historica-rakennus, sali H306, (3. kerros, hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen yhteistyössä kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat ja muut kirjailijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan, niiden sisältöä sekä valmistumisprosessia. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo myös kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varmuudeksi rahaa mukaan.

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen pj., petteri[at]impola@jyu.fi 

Tervetuloa yhdistyksen vuosikokoukseen!

VUOSIKOKOUS 2018

Yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 17.1.2018 kello 17.00–18.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksen salissa H404 (4. kerros, hissi tai portaat). Kaikki yhdistyksen jäsenet ja toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle. Vuosikokouksessa päätetään yhdistyksen tulevasta toiminnasta ja tapahtumista. Mikäli et pääset paikalle, mutta haluaisit tulla mukaan yhdistyksen hallitukseen tai muuten esittää ideoita esimerkiksi tulevista tapahtumista, ota yhteyttä puheenjohtajaan: petteri.[at].impola@jyu.fi

Esityslista

1. Kokouksen avaus.
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat.
4. Työjärjestyksen esittely ja hyväksyminen.
5. Vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esittely.
6. Toiminnantarkastajien lausunnon esittäminen.
7. Tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä päättäminen.
8. Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittäminen ja päättäminen vuodelle 2018.
9. Uuden hallituksen valitseminen.
10. Toiminnantarkastajien valitseminen vuodelle 2018.
11. Jäsenmaksu vuodelle 2019.
12. Muut asiat.
13. Kokouksen päättäminen.

Jyväskylässä 2.1.2018, Petteri Impola, JHY:n puheenjohtaja

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen yleisöseminaari

KESKI-SUOMI 1917–1918

 

Torstaina 30.11.2017, kello 12.00–16.00
Historica-rakennus, sali H320 (3. krs., hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Tilaisuudessa on ilmainen kahvitarjoilu



Keski-Suomen suojeluskuntalaisia lähdössä rintamalle vuonna 1918, tuntematon kuvaaja, Keski-Suomen museo, finna.fi

Yleisöseminaarin aikataulu
12.00: Avaussanat
12:15: Mervi Kaarninen, yliopistolehtori, dosentti, Tampereen yliopisto: Nuoren Suomen nuoriso: lasten ja nuorten asema sisällissodan jälkeen
13:20: Janne Könönen, toimittaja/tietokirjailija: Joulukuu 1917 suomalaisessa muistissa
14:00: Kahvitus, ilmainen
14:30: Juha Matikainen, väitöstutkija, Jyväskylän yliopisto: Sorretun Voima – työväestön äänitorvi Keski-Suomessa 1917–1918
15:10: Ari Muhonen, väitöstutkija, Jyväskylän yliopisto: Postilaitos 1918

Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää Suomen Historiallisen Seuran (SHS) ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa yhteistyössä kaikille avoimen, ilmaisen ja suurelle yleisölle suunnatun yleisöseminaarin, jossa tarkastellaan Suomen itsenäistymistä ja sisällissotaa uuden tutkimustiedon valossa, painottaen esimerkkejä ja havaintoja tapahtumista Keski-Suomessa ja Jyväskylässä. Yleisöseminaari on osa SHS:n ympäri Suomea koordinoimia seminaareja, joissa osana Suomi 100 -hanketta herätetään kriittistä ja vuorovaikutteista keskustelua paikallisista tapahtumista ja niiden merkityksistä itsenäistymisen ja sen seurausten osalta. Keski-Suomi 1917–1918 -seminaarissa tarkastellaan tapahtumia nimenomaan ihmisten arjen, kokemusten ja muistojen näkökulmasta. Huomio kiinnitetään paikallisiin ja arkisiin ilmiöihin, jotka koskettivat ihmisiä myös kauempana pääkaupungin itsenäistymispolitiikasta ja kuuluisimmista sisällissodan taistelualueista. Kunkin esityksen jälkeen on varattu reilusti aikaa yleisön kysymyksille ja keskustelulle, jota aiheidensa asiantuntijat kommentoivat.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Lisätietoja:

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen, pj. Petteri Impola petteri.s.impola[at]jyu.fi

http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/

FB-tapahtuma



Alpo Rusin pitämä yleisöluento

Ensimmäisen tasavallan ulkopolitiikan arkkitehti Rudolf Holsti

Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää maanantaina 2.10.2017 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen kanssa kaikille avoimen, ilmaisen ja suurelle yleisölle suunnatun luennon, jolla valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi esitelmöi Rudolf Holstista (1881–1945). Jyväskyläläissyntyinen Holsti oli itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenien merkittävä diplomaatti, poliitikko ja ulkopolitiikan arkkitehti.

Rudolf Holsti toimi uransa alussa lehtimiehenä ja kouluttautui kansainvälisten suhteiden tutkijaksi Lontoossa. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Balkanin sodat, joiden estämiseen ja kriisinhallintaan eurooppalaiset diplomaattiset yritykset eivät tehonneet. Holsti promovoitiin tohtoriksi toukokuussa 1914. Vuodesta 1914 lähtien Holsti oli edistyspuolueen kansanedustaja ja lyhyen aikaa itsenäistymisen aamunkoiton aikaan senaattori vuonna 1917.

Holstin merkittävimpiä saavutuksia oli elintarvikehuollon ja maan itsenäisyyden tunnustamisen hyväksi tehty työ vuosina 1917–1918 Lontoossa, mutta etenkin Suomen Saksan suuntauksen murtaminen. Holsti nähtiin usein Mannerheimin vastavoimana, mutta hän ei halunnut kaataa Mannerheimia, vaan monarkistit, joiden jääräpäisyys viivytti entente-valtojen ja Suomen suhteiden normalisointia.

Rudolf Holsti toimi ulkoministerinä vuosina 1919–1922 ja 1936–1938 ja joutui kummallakin kertaa eroamaan. Hän muutti vuonna 1940 Yhdysvaltoihin. Holsti oli ajanut voimallisesti reunavaltioyhteistyötä vuodesta 1919, mikä maksoi hänelle ulkoministeriyden keväällä 1922. Holsti halusi normalisoida suhteet Neuvosto-Venäjään, mutta ymmärsi, että hyvät idänsuhteet eivät takaisi Suomelle turvallisuutta, vaan maan tuli saada tukea reunavaltioista ja niitä tukevista ensimmäisen maailmansodan aikaisista entente-valtioista.

Luennollaan Alpo Rusi arvioi Rudolf Holstin uraa laaja-alaisesti esittäen, että Holstin merkitys on jäänyt paljolti arvioimatta. Rusi esimerkiksi vertaa Holstin Saksan suuntauksen mur-tamisen prosessia suomalaiseen Nato-keskusteluun, jossa on tietyssä mielessä vastak-kain virallinen Venäjä-suuntaus ja ”entente”-suuntaus, eli transatlanttinen turvallisuusajattelu. Hyvät suhteet Venäjän kanssa ei ole riittävä tae Suomen turvallistamiseksi.

Holstin vuoden 1938 eron taustalla oli Saksa, johon ministeri suhtautui kriittisesti. Saksan Helsingin lähettiläs Wibert von Blücher johti lähetystöstä käsin systemaattista Holstin vastaista kampanjaa, johon hän värväsi avuksi niin esimiehensä Berliinissä kuin suomalaiset poliittiset piirit IKL:stä aina sosialidemokraatteihin saakka. Tapahtumasarja tuo Rusin mie-leen KGB:n ”aktiiviset toimenpiteet”, joilla mustamaalattiin kylmän sodan kaudella neuvos-tovastaisiksi leimattuja poliitikkoja ja saatiin maa pysyttäytymään ”Neuvostoliitto-suuntauksessa”.

Luennoitsija valt. tri. Alpo Rusi on suurlähettiläs (a.D.) ja hän toimii parhaillaan Kansainvälisten suhteiden ja diplomatian Rudolf Holsti -nimikkoprofessorina Vytautas Magnus yliopistos-sa Liettuassa.

Luento järjestetään maanantaina 2.10.2017, kello 17:00–18:30 Jyväskylän yliopisto Semi-naarinmäellä, Historica-rakennuksen salissa H320, (3. krs., hissi). Vapaa pääsy.

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja (petteri.s.impola[at]jyu.fi).

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan -luentosarja on tullut päätökseensä

Jyväskylän Historiallinen yhdistys, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestivät yhteistyössä Viipurin historia -aiheisen luentosarjan suurelle yleisölle ja historianopiskelijoille tammi-maaliskuussa 2017.

JHY kiittää omasta puolestaan asiantuntevia luennoitsijoita ja Viipurin Suomalaista Kirjallisuusseuraa. Kiitos ja kumarrus!

Kiitos kuuluu myös runsaslukuiselle ja kiinnostuneelle yleisölle, joka saapui seuraamaan luentoja tiistaisin Historicalle! Oli aistittavissa, että Jyväskylässä ja Keski-Suomessa on paljon sukutaustaltaan Viipuriin linkittyviä ihmisiä, ja että muutenkin Viipurin historia kiinnostaa laajalti – erityisesti menneisyydeltään rikkaana rajakaupunkina, toisaalta osana Suomen historiaa.

Mikäli et päässyt seuraamaan luentoja tai jokin yksityiskohta jäi vaivaamaan mieltä, voi luentosarjaan palata videointien muodossa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Youtube-tilillä. Samaiselta tililtä pääsee tutustumaan muihinkin Viipuri-aiheisiin luentovideoihin.

Lisäksi kannattaa perehtyä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura arvokkaaseen tutkimus- ja julkaisutyöhön. Merkittävimpänä lähivuosien projektina on vuosina 2016–2020 julkaistava viisiosainen tieteellinen Viipuri – kulttuurin kaupunki -kokonaisuus Viipurin kulttuurihistoriasta (VSKS:n Toimitteita, osat 18–22). Ensimmäinen kokonaisuuden osa Muuttuvien tulkintojen Viipuri julkaistiin vuonna 2016 ja vastikään julkaistiin toinen osa Arki, kirkko, artefakti: Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710). Jyväskylässä kuullut luennot löytyvät tai tulevat pääosin löytymään näiden kansien välistä, mikäli niihin haluaa palata vielä yksityiskohtaisemmin tekstimuodossa. Julkaisujen kirjoittajat ovat ympäri Suomea, mutta sekä artikkelien kirjoittajina että osakokonaisuuksien päätoimittajina on useita Viipurin historian tuntijoita Jyväskylän yliopistosta. VSKS:n Toimitteisiin pääset tutustumaan tästä – osa niistä on luettavissa sähköisessä muodossa! 

Viipurin historia -aiheinen luentosarja suurelle yleisölle ja historianopiskeljoille

Viipurin kulttuuria keskiajalta talvisotaan

Viipuri kuului vuosisatojen ajan Suomen merkittävimpien kaupunkien joukkoon. 1700-luvulta lähtien sen historiaa ovat leimanneet toistuvat valtiollisen yhteyden ja kielisuhteiden muutokset. Viipuri oli suureen Pohjan sotaan saakka Ruotsin valtakunnan lukko, mutta muuttui 1700-luvulla baltiansaksalaisten hallitsemaksi venäläiseksi provinssikeskukseksi. Kaupunki oli Pietarin hovin takamaastoa 1800-luvullakin, mutta asema Suomen suuriruhtinaskunnan osana muutti jälleen kulttuurivaikutteiden suuntaa. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Viipuri oli leimallisesti karjalaisten kaupunki – ja Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen myös ”vanha venäläinen kaupunki”.

Rajakaupungin kaupunkikulttuuri erilaisissa valtiollisissa yhteyksissään sopii hyvin kulttuurihistoriallisen tarkastelun kohteeksi. Luennoilla tarkastellaan Viipurin monimuotoista kulttuurielämää keskiajalta 1940-luvun taitteeseen.

Luentosarja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella (H320) 17.1. -14.3. 2017 ti klo 16 - 18:

17.1. Petri Karonen (Suomen historian professori, JY): Talouden ehdoilla? Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus Viipurissa keskiajalta Ruotsin ajan loppuun (noin 1300 - 1700).

24.1. Hanna Pirinen (yliopistotutkija, taidehistoria JY): Viipurin 1600-luvun jälkipuoliskon profaani esinekulttuuri.

31.1. Kustaa H. J. Vilkuna (Suomen historian professori, JY): Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit.

7.2. Antti Räihä (tutkijatohtori, Suomen historia, JY): Kaivattu vai unohdettu menneisyys? Viipurin läänin ja Viipurin liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

21.2. Piia Einonen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kielet, kansat, kulttuurit ja uskonnot 1700--1800-lukujen Viipurissa.

28.2. Anu Koskivirta (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Kansankieli ja sosiaalinen fennomania 1800-luvun Viipurissa.

7.3. Olli Matikainen (yliopistotutkija, Suomen historia, JY): Vapaan tiedonvälityksen synty. Viipurin lehdistöhistoriaa.

21.3. Pentti Paavolainen (dosentti, HY, VSKS:n esimies): Kulttuuripoliittiset jännitteet Viipurin teatterielämässä 1880-1940.

28.3. Heikki Hanka (taidehistorian professori, JY): Viipurin maalarit ja heidän teoksensa n. 1700—1860.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestää kurssin yhteistyössä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran ja Jyväskylän historiallisen yhdistyksen kanssa

Historiantutkimus ja kaunokirjallisuus

JHY esittää – JHY förevisar:

 

Viihdettä, fuskaamista vai popularisointia - Pohdintaa historiantutkimuksen ja kaunokirjallisuuden välisestä suhteesta

Missä kulkevat historiantutkimuksen, tietokirjallisuuden, kerronnallisen historiateoksen ja kau-nokirjallisuuden rajat? Maailmassa julkaistaan paljon, mutta ulottuuko lukijan kuluttajansuoja laatuun: voiko ostaja luottaa, että historiankirjojen hyllystä poimittu kirja sisältää tietoa sepitteen sijasta?

Jos raja häilyy, mistä syistä? Mitä ovat hyväksyttävät ja hylättävät moraalisyyt historian saralla? Jos tosiasiat ja sepite sekoittuvat, onko nimellä ja kuvalla esitetyillä todellisilla henkilöillä mitään yksityisyyden suojaa? Saako historiaa kirjoittaa salanimellä – entä muistelmiaan? Mitä historiallisen populaariteoksen kirjoittaja ylipäänsä voi tietää – ja paljonko hänellä on lupa olettaa?

Näitä kysymyksiä pohtii tietokirjailija, rikostutkija ja lakimies Mikko Porvali maanantaina 4.4.2016, kun Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa.

Porvali ammentaa esitykseensä esimerkkejä sekä tieto- että kaunokirjallisista teoksistaan, kuten vuoden 2011 Tieto-Finlandia  palkintoehdokkaana olleesta teoksesta Operaatio Hokki - Päämajan vaiettu kaukopartio sekä todellisiin kuolemantapauksiin perustuvasta romaanista Sinisen kuoleman kuva (2015). Porvali ei tavoittele tasapuolisuutta saati lopullista totuutta, vaan monipuolista näkökulmaa ja hyvää keskustelua.

Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen puheenjohtajan johdatuksella yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä.

Luento järjestetään maanantaina 4.4.2016 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätiedot:

Mikko Porvali, mporvali[at]gmail.com
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi