Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen vuosikokous helmikuussa 2015

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen vuosikokous 2015

Esityslista:

Aika ja paikka: 17.2.2015 klo 16., Seminaarinmäki, Historica, H306.

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Vuoden 2014 toimintakertomuksen esittely
6. Vuoden 2014 tilit, tilintarkastuskertomukset ja 7. vastuuvapauden myöntäminen
7. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
8. Uuden hallituksen valitseminen
9. Tilintarkastajien valitseminen
10. Jäsenmaksu vuodelle 2016
11. Muut asiat
12. Kokouksen päättäminen

Jyväskylässä 28.1.2015

Pasi Saarimäki, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja

Aira Kemiläistä koskeva seminaari marraskuussa 2014

Aira Kemiläinen -juhlaseminaari

Perjantai 21.11.2014 klo 15.00–19.00. Jyväskylän yliopisto, Historica, H320.

Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää marraskuussa 2014 yhdessä Historian ja etnologian laitoksen kanssa juhlaseminaarin Jyväskylän yliopistolla yleisen historian professorina pitkään vaikuttaneen Aira Kemiläisen (1919–2006) kunniaksi. Seminaarissa arvioidaan Kemiläisen merkitystä nationalismin tutkijana ja aikakauden miehisessä tiedemaailmassa vaikuttaneena tiedenaisena.

Seminaarin alustava ohjelma (otsikot työotsikoita, eivät välttämättä lopullisia):

15.00–14.15: pj. Pasi Saarimäki: Juhlaseminaarin avaussanat

15.15–16.15: Prof. Emerita Marjatta Hietala: Kemiläisen merkitys suomalaisessa tiedemaailmassa ja historiantutkimuksessa

16.15–16.35: kahvitauko

16.35–17.35: FT Ossi Päärnilä: Kemiläinen nationalismin tutkijana

17.35–18.35: FT Tuulikki Tuomainen: Kemiläinen opettajana ja työtoverina Historian laitoksella

18.35–19.00: Loppukeskustelu

Britannian parlamentin rooli sodasta päätettäessä

Voivatko lainsäätäjät päättää sodasta ja rauhasta? Katsaus Britannian parlamentin rooliin suurten sotien yhteydessä, 1982–2003

Carl von Clausewitzin mukaan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Nykyään ei kuitenkaan ole yksiselitteistä kuinka vaaleilla valitut lainsäätäjät pääsevät osallistumaan päätöksiin koskien sotaa. Esimerkiksi Britanniassa vaaleilla valitut lainsäätäjät saavat kyllä äänensä esiin parlamentissa, mutta eivät varsinaisesti osallistu päätöksentekoon. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko on pääasiallisesti hallituksen käsissä, mutta halutessaan parlamentti voi tavanomaisin lainsäädäntöprosessin välinein muuttaa tilanteen kulkua.

Filosofian maisteri (väit.) Teemu Häkkinen tarkastelee luennossaan Britannian parlamentin historiaa Falklandin sodan (1982), Persianlahden sodan (1990–1991) ja Irakin sodan (20032009) kautta pohtimalla lakiasäätävän vallan mahdollisuuksia päättää sodasta ja rauhasta. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat parlamentinjäsenten mielipiteet omasta roolistaan: pyrittiinkö rooli haastamaan, ja jos pyrittiin, niin millä tavoin, miksi ja mitä haastamisesta seurasi? Näiden kysymysten myötä avautuu tilaisuus parlamentaarisen politiikan muotojen, menettelytapojen ja asioiden etenemisen tarkasteluun. Luento perustuu Häkkisen väitöstutkimukseen: The Royal Prerogative Redefined. Parliamentary Debate on the Role of the British Parliament in Large-scale Military Deployments, 1982–2003.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeaa tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Teemu Häkkisen luento järjestetään maanantaina 10.3.2014 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Teemu Häkkinen, teemu.hakkinen@jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
    

Yhdistys on saanut uuden hallituksen

Uusi hallitus jatkaa yhdistyksen toimintaa tuorein ajatuksin

Jyväskylän Historiallinen yhdistys sai vuosikokouksessaan 20.2.2014 uuden hallituksen, jonka kokoonpano löytyy johtokunta-alasivulta. Yhdistys päätti jatkaa toimintaansa aiemmin havaitulla hyvällä linjalla, mutta pyrkien tulevaisuudessa järjestämään enemmän Keski-Suomea käsittelevää ohjelmaa.

Kirjeiden välittämä rakkaus jatkosodan aikana

Yleisöluento rakkaudesta jatkosodan aikana

Jatkosota katkaisi suomalaisten elämänkulun radikaalisti kesällä 1941. Talvisodan jälkeen hetkeksi käynnistynyttä normaalia arkea ja elämää ei ollut käytännössä enää mahdollista jakaa läheisten kanssa. Nuoret miehet olivat vuosia rintamalla, kaukana pois tavallisesta elämästään ja rakkaistaan.

Filosofian lisensiaatti Erkka Pehkonen luonnehtii luennollaan ”Romanttiset sotilaat: rakkaus ja läheisyys kahden itäsuomalaisen miehen kirjeenvaihdossa 1941 – 1945” maanantaina 2.12., kuinka sotaolosuhteissa ihmisen mieli kuitenkin pyrki pois vallitsevan todellisuuden ikeestä. Tiivis kirjeenvaihto toimi siltana toisistaan kaukana olevien välillä ja siinä rakentuikin romanttinen maailma rakastavaisten kohtaamisille – tosin vain kuvitelmissa.

Pehkonen käsittelee rakkauden ja läheisyyden rakentamisen tapoja kahden itäsuomalaisen miehen jatkosodan aikaisessa kirjeenvaihdossa rakkailleen. Sodan konkreettinen arki hurmeisine ja makaabereine yksityiskohtineen väistyi kirjeissä usein romanttisten rakastajien kerronnan tieltä. Esiin piirtyi tappavan sotilaan identiteetin toinen puoli, hellä ja rakastava ihminen, joka muistutti sekä kirjoittajaa että lukijaa ihmisestä ennen sotaa. Kaukana olevien ikävä, rakkauden lupaukset ja intiimin läheisyyden kaipuu saivat sanallisen muotoilun tukea sota-ajan sentimentaalisista, romanttisen populaarikulttuurin tuotteista.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Erkka Pehkosen luento järjestetään maanantaina 2.12.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Erkka Pehkonen, erkka.pehkonen@jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

Mika Waltari ja miehekkyys

Yleisöluento miehekkyydestä nuoren Mika Waltarin ja hänen arvostelijoidensa teksteissä

Erityisesti Mika Waltarin (1908–1979) suuret historialliset romaanit ovat tehneet kirjailijasta yhden rakastetuimmista suomalaisista kirjailijoista. Waltari nousi kuitenkin jo 1920-luvulla tunnetuksi oman aikansa kuvaajana. Filosofian tohtori, historiantutkija Juha Järvelä tarkastelee 11.11. luennollaan ”Karua kieltä ja ikuisia totuuksia? Miehekkyys nuoren Mika Waltarin ja hänen arvostelijoidensa teksteissä”, kuinka nuori Waltari kirjoitti miehekkyydestä ja kuinka aikakauden julkisuudessa kirjailijaan suhtauduttiin. Järvelä on julkaissut aiheesta kirjan Waltari ja sukupuolten maailmat (Avain 2013).

Luennollaan Järvelä luonnehtii Waltarin teosten esittelemää uudenlaista mies- ja naisihannetta 1920–1930-lukujen Suomessa, jossa julkinen keskustelu kirjallisuudesta oli sukupuolisesti värittynyttä. Nuori Mika Waltari kuvasi kirjoituksissaan oman aikansa nuorisoa, jonka monet näkivät erilaiseksi kuin aikaisemman. Waltarin teosten kuriton ja juhliva nuoriso herätti monissa lukijoissa pelkoja tulevaisuuden suhteen. Kasvaisiko näistä nuorista sellaisia miehiä ja naisia, joita itsenäisessä Suomessa tarvittiin? Waltari ei kuitenkaan kuvannut pelkästään ongelmia, vaan tarjosi omia ratkaisujaan nuorisokysymyksiin. Samaan aikaan julkisuudessa Waltarin persoona nostettiin keskustelun aiheeksi hänen tuotantonsa ohella. Kirjailija oli ollut vasta 20-vuotias esikoisromaaninsa ilmestyessä, ja nuori ikä herätti kysymyksiä hänen kypsyydestään ja miehekkyydestään. Kirjoittavalta mieheltä kaivattiin miehekkääksi koettua kielenkäyttöä ja kirjoittamista omia kokemuksia yleispätevämmästä näkökulmasta. Kirjailijoiden koettiin pystyvän kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti, tiedemiehen tavoin.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Juha Järvelän luento järjestetään maanantaina 11.11.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Juha Järvelä, juha.o.jarvela@jyu.fi, 045 6506 231
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

Elsa Heporauta –seminaarissa nainen on kaiken keskipisteenä.

Jyväskylän Kalevalaiset Naiset 70 vuotta

Elsa Heporauta –seminaarissa nainen on kaiken keskipisteenä.

Suomalaiset naiset ja erityisesti kirjailija, kulttuurivaikuttaja Elsa Heporauta on valokeilassa, kun Jyväskylän Kalevalaiset Naiset juhlivat 70 -vuotista toimintaansa Jyväskylässä perjantaina 4.10. Jyväskylän Kalevalaiset Naiset on Elsa Heporaudan perustama kulttuuri- ja naisjärjestö, joka on toiminut Jyväskylässä yhtäjaksoisesti 70 vuotta.

Näkyvänä merkkinä yhdistyksen aktiivisesta toiminnasta on Kirkkopuistossa seisova taiteilija Essi Renvallin veistämä Kalevalaisen naisen patsas. Patsaan kalevalaiset naiset pystyttivät jyväskyläläisten iloksi, mutta ennen kaikkea naisten kunniaksi. Viime vuosina patsaan äärelle on elokuussa kokoonnuttu avoimelle kansallispukupiknikille.

Juhlapäivänä 4.10 on 200 vuotta naishistoriaa seminaari, jossa avataan naisen asemaa historiassa. Helena Rossi Puumalan Kalevalaisista naisista valottaa Elsa Heporaudan elämää ja elämäntyötä. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijat Kirsi-Maria Hytönen ja Tiina Kinnunen tarkastelevat laajemmin naisnäkökulmaa seminaariesityksissään. Hytösen aiheena on Sota-ajan sosiaalinen media. Perhe ja koti nuoren avioparin jatkosodan aikaisissa kirjeissä. Kinnunen pohtii puheenvuorossaan Naishistoriaa muiston ylläpitäjänä: Fredrika Runeberg historiaesityksissä 1800-luvulta 2000-luvulle. Seminaarin musiikkiohjelmasta vastaa lauluyhtye Fiori.

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Jyväskylän Kalevalaisten Naisten järjestämä seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille ja maksuton. Paikka Jyväskylän yliopiston historian laitos, luokka H320. Tervetuloa.

Seminaarin ohjelma:
14.15 Seminaarin avaussanat: Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja Sari Kaasinen
14.20–14.50 Helena Rossi, Puumalan Kalevalaiset naiset: Elsa Heporauta – elämä ja elämäntyö.
Musiikkia: Lauluyhtye Fiori
14.55–15.25 Kirsi-Maria Hytönen, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos: Sota-ajan sosiaalinen media. Perhe ja koti nuoren avioparin jatkosodan aikaisissa kirjeissä.
Musiikkia: Lauluyhtye Fiori
15.30–16.00 Tiina Kinnunen, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos: Naishistoria muiston ylläpitäjänä: Fredrika Runeberg historiaesityksissä 1800-luvulta 2000-luvulle.
Illalla Jyväskylän Kalevalaiset Naiset järjestävät juhlaillallisen Alvar Aalto –museolla. Seminaarissa ja juhlaillallisella on mukana myös Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja, musiikintohtori Sari Kaasinen.

Lisätietoja:
Annamari Maukonen, annamari.maukonen(at)humak.fi, p. 050 325 7067
Minna Mäkinen, minna.makinen(at)jyu.fi, p. 0442776808

Lumilautailukulttuuri ja tyyli

Yleisöluento tyylin merkityksestä lumilautailukulttuurissa

Lumilautailukulttuuri on näkyvä osa länsimaista nuorisokulttuuria, ja tyylillä on siinä keskeinen merkitys. Filosofian tohtori, etnologi Riitta Hänninen tarkastelee luennollaan maanantaina 6.5., millaisia asioita tyylin avulla halutaan lumilautakulttuurissa ilmaista. Amerikkalaisperäinen lumilautailu ilmestyi länsimaisten nuorisokulttuurien kartalle 1960-luvulla eli suhteellisen myöhään, jos sitä vertaa moniin muihin toisen maailmansodan jälkeisiin nuorisokulttuureihin. Suomessa lumilautailua on harrastettu 1980-luvulta lähtien. Aikaisemmin jopa anarkistiseksi luokiteltu lumilautailu on nyt yleisesti hyväksytty talviurheilulaji ja elämäntapa. Marginaali-ilmiöstä on tullut osa nuorisokulttuureiden arkipäivää.

Luennon aiheena oleva tyylin käsite tarkoittaa tiettyä kulttuurisesti määrittynyttä tapaa pukeutua, puhua, liikkua ja käyttäytyä. Tyylin kenttä on ilmaisullisesti laaja: se sulkee sisäänsä pukeutumiseen, musiikkimakuun ja itse laskemiseen liittyviä elementtejä, mutta myös joukon erilaisia arvoja ja asenteita. Lumilautakulttuuri on siten nähtävä kokonaisvaltaisena ideologisena järjestelmänä.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Riitta Hännisen luento järjestetään maanantaina 6.5.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Riitta Hänninen, riitta.j.hanninen@jyu.fi, 044 3588202
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteet toisen maailmansodan aikana

Yleisöluento Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteista toisen maailmansodan aikana

Millaiset olivat kielisukulaiskansojen Suomen ja Unkarin viralliset ja epäviralliset kulttuurisuhteet jatkosodan aikana, ja miten ne liittyivät Jyväskylään? Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämällä Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjalla luennoi maanantaina 15.4. poikkeuksellisesti yleisen historian professori Anssi Halmesvirta, jonka esitelmä käsittelee Suomi-Unkari Seuran Jyväskylän osaston perustamista vuonna 1943. Merkittävä toimintasektori tuolloin oli jo 1920-luvun alussa alullepantu niin sanottu heimotyö, jota oli rauhan aikana tehty varsin vakavassa molemminpuolisen kulttuuri- ja maantuntemuksen levittämisen ja suomalais-ugrilaisen kulttuuriyhteyden lujittamisen hengessä. Tärkeimpänä tuloksena oli vuonna 1937 solmittu Suomen ja Unkarin välinen kulttuurisopimus, mikä edellytti paitsi monipuolisen kulttuurivaihdon virallistamista ja politisoimista myös tieteellisen yhteistyön aloittamista maiden yhteiselle asialle – eurooppalaisen sivistyksen vaaliminen ja vartiointi – omistautuneiden eliittien välillä.

Ensimmäinen Suomi-Unkari Seura perustettiin kulttuurisopimuksen nojalla samana vuonna Helsinkiin, mutta maakuntien osastojen perustaminen lykkääntyi aina jatkosodan loppuvaiheisiin. Siihen mennessä heimotyö oli ehtinyt muuttaa radikaalisti luonnettaan; siitä oli tullut paljolti propagandistista tiedotus- ja valistustoimintaa valloitus- tai revisiopolitiikan merkeissä – Suomessa päämääränä Itä-Karjalan vapauttaminen ja Suur-Suomi ja Unkarissa Trianonin rauhassa vuonna 1920 menetettyjen alueiden palauttaminen. Merkillepantavaa on, että nykyinen Suomi-Unkari Seura on syystä tai toisesta historiikissaan tyystin unohtanut sekä edeltäjänsä, tuon vuonna 1937 perustetun Suomi-Unkarin Seuran, että siinä ohessa Jyväskylän paikallisosaston perustamisen.

Anssi Halmesvirran luento järjestetään maanantaina 15.4. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H105 (1. krs).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi           

Rauhaan palaamisen ongelmat Suomessa vuosina 1944-1945

Työtä, vapautta, ystäviä, pirtinpolttajia – rauhaan palaaminen Suomessa v. 1944–1945

Suomen irtautuminen jatkosodasta tapahtui syyskuussa 1944. Rauhaan palaaminen toi mukanaan monia ongelmia. Jo aikalaiset puhuivat rauhankriisistä tai ylimenokaudesta. Yleisesti ottaen rauhaan palaamiseen voidaan valtiovallan kannalta liittää tiettyjä tehtäviä: haasteina on nähtävä yleinen demobilisointi, poliittisten ja taloudellisten ongelmien ratkaiseminen, yhteiskunnan rauhoittaminen, sotaveteraanien integrointi siviiliyhteiskuntaan, muista sodasta kärsimään joutuneista huolehtiminen ja henkisten vaurioiden minimointi. Erityisesti hävityn sodan jälkeen ongelmakenttään liittyy lisäksi sotaan syyllisten rankaiseminen. Myös sodan aiheuttamien psykologisten traumojen käsittely on rauhaan palatessa tärkeää. Kansakunnan ”mentaalista tilaa” on parannettava ja sotaa muistettava eri muodoissaan.

Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944 solmittu välirauhansopimus rajoitti Suomen toimintavapautta. Sopimuksen ehtojen mukaan Suomen piti alueluovutusten lisäksi mm. karkottaa maassa olevat saksalaiset sotajoukot, lakkauttaa fasistiset järjestöt, vapauttaa ”poliittiset vangit” ja maksaa sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin edestä. Suomen pysymistä kaidalla tiellä tuli valvomaan Neuvostoliiton hallinnassa oleva valvontakomissio. Rauhanehdot koettiin lehdistössä todella raskaiksi, erityisesti oikeisto oli synkkänä. Lehdistön kirjoittelua tosin rajoitti sensuuri ja ohjasi valtion tiedotustoiminta – välirauhansopimuksen määräysten mukaisesti aina vuoteen 1947 asti. Ohjailu oli aloitettu jo syksyllä 1939 kansainvälisen tilanteen kiristyessä.

Luento käsittelee rauhaan palaamisen ongelmaa sellaisena kuin sanomalehdet ja valtiovalta sen vuoden 1944 loppupuolella ja vuoden 1945 alkupuolella yleisölle esittivät. Keskiössä ovat kysymykset Venäjä-suhteiden uudelleen määrittelystä, välirauhansopimuksen ehdoista, Lappia polttavista saksalaisista, karjalaisen siirtoväen kohtalosta, asevelvollisten kotiuttamisesta, jälleenrakennustyöstä ja kevään 1945 eduskuntavaaleista. Miten valtiovalta ja sanomalehdet näkivät tilanteen? Millainen tulevaisuus Suomea odotti? Ja millainen menneisyys oli tilanteeseen johtanut?

Luento pohjautuu Auvisen väitöskirjahankkeeseen, jossa tutkitaan rauhaan palaamista Suomen sanomalehdistössä v. 1944–1945. Hanke on osa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkimushanketta ”Rauhan tultua jatkunut sota. Toisen maailmansodan jälkivaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa n. 1944–2000”.

Luento järjestetään keskiviikkona 3.4.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä. Vapaa pääsy.

Esiintyjän tiedot: Timo Auvinen, FM, Historian ja etnologian laitos, p. 050 370 1689, timo.a.auvinen(at)jyu.fi

Luento on osa Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet -luentosarjaa, jolla Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, jo kouluopetuksesta kaikkien tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemasta Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, olli.t.turunen(at)jyu.fi
http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto