Alkoholista ja kännistä entisinä aikoina

JHY esittää – JHY förevisar

Elämänkaarijuhlien yhteisölliset juomingit

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 7.12.2015 yhteistyössä kirjankustantaja Teoksen kanssa, jolloin Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkuna esitelmöi alkoholista ja sen roolista esimodernin ajan ihmisen elämänkaareen kuuluvissa juhlissa.

Menneiden aikojen elämänkaaren juhlista tärkeimmät osuivat syntymään, avioliiton solmimiseen ja kuolemaan. Ristiäiset (lapsioluet), häät (hääoluet) ja maahanpanijaiset (hautajaisoluet) sitoutuivat kiinteästi uskontoon ja uskonnonharjoittamiseen. Siksi niitä vietettiin yhteisöllisesti ja niissä noudatettiin, uudistettiin ja luotiin sosiaalisia sääntöjä, tapoja ja käyttäytymismalleja. Kemuamisella ja remuamisella oli merkittävä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen sosiaalista pääomaa sekä taloudellisia resursseja järjestelevä roolinsa. Mutta kyse oli myös laajemmasta sosiaalisen tasapainon ylläpitämisestä. Elämänkaarijuhlassa miehisen yhteiskunnan jaettu humala ja kestien viinatarjoilu yhtyivät erottamattomaksi kokonaisuudeksi, säädellyksi ja kulttuuria ylläpitäväksi sosiaaliseksi juomingiksi.

Luento perustuu Vilkunan lokakuun alussa ilmestyneeseen teokseen Juomareiden valtakunta - Suomalaisten känni ja kulttuuri 1500 - 1850 (Teos). Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 7.12.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yhteystiedot:
Kustaa H. J. Vilkuna, kustaa.vilkuna[at]jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

Mannerheim, Paasikivi ja sodasta rauhaan siirtyminen

JHY esittää – JHY förevisar

Mannerheim ja Paasikiven linjat

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 2.11.2015 yhteistyössä kirjankustantaja Docendon kanssa, jolloin VTT, professori ja eversti evp Pekka Visuri esitelmöi jatkosodasta rauhaan ja edelleen kylmään sotaan siirtymisestä maan keskeisimpien poliittisten johtajien näkökulmasta.

Kesän 1944 taisteluissa Suomen rintamat vakiinnutettiin, millä luotiin edellytykset aselevolle ja välirauhalle. Tasavallan presidentiksi elokuun alussa nimitetyllä marsalkka Mannerheimilla oli keskeinen rooli siirryttäessä sodasta rauhaan. Hänen tärkeimmäksi apulaisekseen kohosi marraskuussa pääministerinä aloittanut J. K. Paasikivi. Mannerheim antoi ”Paasikiven linjalle” vahvan tukensa. Presidentti ja pääministeri olivat yksimielisiä siitä, että välirauhansopimuksen määräysten täyttäminen oli välttämätöntä ja edellytti myös yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Yhtä lailla tärkeää oli sisäpoliittisen tilanteen pitäminen vakaana.

Maailmansodan päättyessä toukokuussa 1945 Suomi oli ehtinyt olla irti sodasta jo useita kuukausia. Kuitenkin vasta Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 mahdollisti Suomen aseman pysyvämmän vakiinnuttamisen. Kylmän sodan merkkien voimistuessa valtiojohdon oli noudatettava toimissaan varovaisuutta, jotta Suomi ei olisi joutunut suurvaltakiistoihin mukaan. Tämä onnistui, ja Suomi jäi Eurooppaa halkovan blokkijaon pohjoiselle sivustalle puolueettoman Ruotsin kupeeseen.

Pekka Visurin luento perustuu lokakuun alussa ilmestyneeseen teokseen Paasikiven Suomi – Suurvaltojen puristuksessa 1944–1947 (Docendo Kustannus, 2015). Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä suomalaisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa
esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 2.11.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Yhteystiedot:
Pekka Visuri, pekka.visuri[at]kolumbus.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

Piioista historiallisena ilmiönä

JHY esittää – JHY förevisar

Piikojen jäljillä. Kuinka selvittää piikojen elämäntarinoita?

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen (http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi/) ja Historian ja etnologian laitoksen yleisöluentosarja JHY esittää – JHY förevisar jatkuu maanantaina 5.10.2015 yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa, kun Tampereen yliopiston yliopistolehtori, FT Tiina Miettinen esitelmöi esimodernin ajan piioista.

Sanalla ”piika” on ollut Suomessa kielteinen merkitys varsinkin 1900-luvun alusta alkaen, josta lähtien on ajateltu tämän kielteisyyden vallinneen koko esiteollisen ajan.  Puhutaan ”piikayhteiskunnan” paluusta, jossa nuoret naiset raatoivat kotitöitä kehnolla palkalla varakkaissa perheissä. Osittain piika-sanan kielteisyyden taustalla on oletus, että jokainen menneisyydessä elänyt nuori nainen olisi halunnut asua vanhempiensa luona siihen asti kunnes avioitui, tai jopa loppuelämänsä ajan. ”Piikomisen” oletettiin olleen naisille vastenmielinen keino hankkia varallisuutta. Siitä pelastui vain avioitumalla. Kuvio toistuu lukuisissa historiallisissa romaaneissa ja elokuvissa.

Tiina Miettinen kuitenkin osoittaa, että kotoa lähtö ja itsenäistyminen olivat 1700- ja 1800-lukujen nuorisolle yhtä itsestään selviä asioita kuin nykyisin. Kotoa muuttamisen ja avioitumisen väliin jäi jakso, jolloin opittiin taitoja ja hankittiin varallisuutta. Silloin saattoi myös sattua ja tapahtua varsinkin ihmissuhderintamalla.

Luento perustuu Miettisen tuoreeseen teokseen Piikojen valtakunta. Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla (Atena Kustannus, 2015). Luennolla Miettinen valottaa tarkemmin myös sitä, miten on mahdollista jäljittää nuoria naisia ja näiden elämäntarinoita esiteollisessa Suomessa, jossa lähdeaineisto painottuu etupäässä maataomistaviin miehiin? Kuinka tutkia sitä, millaisia piiat olivat?

Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä jyväskyläläisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jolla yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija alustaa teoksestaan, minkä jälkeen aihepiirin asiantuntemusta edustava puheenjohtaja keskusteluttaa esiintyjää, ja tähän keskusteluun pääsee myös yleisö osallistumaan.

Luento järjestetään maanantaina 5.10.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi). Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja tilaisuudessa on mahdollista ostaa luennon perustana oleva teos Piikojen valtakunta.

Yhteystiedot:
Tiina Miettinen, Tiina.M.Miettinen[at]staff.uta.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

Osuuskauppa Keskimaan tarina

JHY esittää – JHY förevisar

 

Vaatimattomasta ja hyljeksitystä kaupasta markkinajohtajaksi
Osuuskauppa Keskimaan tarina

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämä uusi yleisöluentosarja alkaa maanantaina 7.9. dosentti, yliopistotutkija FT Jorma Wilmin esitelmällä Osuuskauppa kadonneen asiakkaan etsijänä – Keskimaan sadan vuoden taival.

Osuuskauppa Keskimaan vuosisadan mittainen tarina on kertomus siitä, kuinka vaatimattomasta ja jopa hyljeksitystä kaupasta tuli toimialueensa markkinajohtaja, henkilöstömäärältään maakuntansa suurin yritystyönantaja ja valtakunnallisen kaupparyhmän esikuva. Haastaja Osuuskaupasta kehkeytyi myös yhteiskunnallisesti näkyvä vaikuttaja ja haastettu, johon alettiin asettaa julkisuudessakin yhä suurempia odotuksia ja paineita.

Esitelmä perustuu Jorma Wilmin keväällä 2015 ilmestyneeseen teokseen 100 vuotta keskisuomalaisten kotien hyväksi: Osuuskauppa Keskimaa 1915–2015. Esitelmässään Wilmi avaa Osuuskaupan menestyksen keskeisiä selittäjiä, joista keskeisin oli se, että Keskimaa onnistui kaupparyhmässään hyvässä etuajassa muuttamaan osuuskauppaan liitetyn vanhakantaisen jäsenyysajattelun tulevaisuuteen suuntaavaksi asiakkuudeksi. Samaan aikaan Keskimaa onnistui murtamaan osuustoiminnallisuuteen perinteisesti liittyneen ideologisen painolastin ja luomaan hyötypainotteisen strategian, jonka uskottavuutta vahvisti hyvän taloudenpidon tuoma liikkumavara. Tulevaisuuden osuuskauppaan liittyvät kysymykset osuustoiminnallisuuden päivittämisestä ja uudenlaisesta viestistä – nykypäivän asiakas halutaan nähdä kauppansa omistajana.

Luento on osa Jyväskylän historiallisen yhdistyksen yhdessä jyväskyläläisten kirjakustantajien kanssa järjestämää luentosarjaa JHY esittää – JHY förevisar, jossa yleisö pääsee tutustumaan uusiin historia-alan tietokirjoihin tekijöiden esittelemänä. Luentosarjan tarkoituksena on palvella jyväskyläläisiä historian ystäviä tuomalla tietokirjojen tekijät ja niiden kuluttajat lähemmäs toisiaan. Tilaisuuksissa kirjailija esittelee tutkimustaan, jonka jälkeen yleisöllä on mahdollisuus kysymysten ja keskustelun avulla kurkistaa työskentelyyn historiakirjojen takana. Tilaisuudessa on myös mahdollista ostaa esitelty teos.

Jorma Wilmin luento järjestetään maanantaina 7.9.2015 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Luennon perustana oleva kirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa: https://www.s-kanava.fi/web/keskimaa/uutinen/100-vuotta-keskisuomalaisten-kotien-hyvaksi-osuuskauppa-keskimaa-1915-2015/1837120_10858

Yhteystiedot:
Jorma Wilmi, jorma.wilmi[at]jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki[at]jyu.fi

Jyväskylässä arvioidaan liikunnan ja urheilun merkitystä Talvisodassa

Jyväskylän yliopiston iltapäiväseminaari osa Talvisodan 75-merkkivuoden viettoa

Tänä talvena on kulunut 75 vuotta Suomen Talvisodasta. Sodan uskomattomalla torjuntavoitolla Suomi säilytti itsenäisyytensä ja mahdollisuutensa kehittyä pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Mikäli Suomen puolustus olisi romahtanut – kuten yleisesti otaksuttiin -, maa olisi varmaankin liitetty osaksi Neuvostoliittoa ja olisi saanut itsenäisyytensä takaisin Baltian maiden tapaan 1990-luvun alussa.

Talvisotayhdistys ry:n aloitteesta merkkivuotta on vietetty eri puolilla Suomea muun muassa yliopistoseminaarien sarjalla ja talvisotahiihtotapahtumilla. Merkkivuosi huipentuu talvisodan päättymisen 75-vuotispäivänä 13.3.2015 Helsingin Kasarmitorilla, jossa muurataan Talvisodan kansallisen muistomerkin peruskivi. Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen noin 10 metriä korkea teräksinen sotilashahmo ”Valon tuoja” nousee torille Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuonna 2017.

Jyväskylän Historiallinen yhdistys ja Historian ja etnologian laitos järjestävät yhdessä Tal-visotayhdistyksen, Suomen Urheiluhistoriallisen seuran sekä Tahko Pihkala –seuran kanssa perjantaina 20.3.2015 klo 12.00 – 16.00 seminaarin otsikolla ”Talvisota, liikunta ja urheilu”. Seminaari järjestetään Jyväskylän yliopistolla (Seminaarimäki, Historica, Sali H320). Tilaisuus on kaikille ihmisille ja tiedotusvälineille avoin ja siellä on kahvitarjoilu. Tilaisuudessa käsitellään suomalaisten hiihtotaidon kehitystä, hiihtourheilua sekä yleensä urheilua ja suksiteollisuuden kehitystä eräinä taustatekijöinä Suomen armeijan hämmästyttävälle suoritukselle Talvisodassa. Tilaisuus päättää yliopistoseminaarien sarjan. Aikaisemmat on järjestetty Helsingissä, Turussa, Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä ja Tampereella.

Lisätietoja antavat seminaarista
Dosentti Heikki Roiko-Jokela: heikki.roiko-jokela[at]jyu.fi; 040 805 3995 ja
FT Pasi Saarimäki: pasi.saarimaki[at]jyu.fi; 040 805 4490

Sekä merkkivuoden vietosta yleensä
Talvisotayhdistys ry:n varapuheenjohtaja Antti Aho: antti.aho[at]netti.fi;  050 453 6120

OHJELMA JA AIKATAULU

Talvisota, liikunta ja urheilu -seminaari
Aika: perjantaina 20.3.2015, klo 12.00–16.00.
Paikka: Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Historica, sali H320.

(luentojen kesto 30 minuuttia ja keskustelu/kysymykset 15 minuuttia)

12.00–12.10 Everstiluutnantti Eero Svanberg: Suomen Puolustusvoimien tervehdyssanat.

12.10–12.15 OKT Antti Aho (vpj.): Talvisotayhdistyksen tervehdyssanat.

12.15–12.20 dosentti Heikki Roiko-Jokela: Seminaarin ohjelmaosuuden avaus.

12.20–13.05 emeritusprofessori Antero Heikkinen: Hiihdon nousu kansallisurheiluksi.

13.05–13.50 professori Ilkka Nummela: Sota-aikainen suksiteollisuus.

13.50–14.20 kahvitauko.

14.20–15.05 dosentti Anssi Halmesvirta: Urheilu ja maanpuolustus talvisodan aikana.

15.05–15.50 FT Arja Turunen: Naisten vaatehuolet toisessa maailmansodassa.

15.50–16.00 FT Pasi Saarimäki (JHY:n puheenjohtaja): Loppupuheenvuoro ja seminaarin päättäminen.

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen vuosikokous helmikuussa 2015

Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen vuosikokous 2015

Esityslista:

Aika ja paikka: 17.2.2015 klo 16., Seminaarinmäki, Historica, H306.

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Vuoden 2014 toimintakertomuksen esittely
6. Vuoden 2014 tilit, tilintarkastuskertomukset ja 7. vastuuvapauden myöntäminen
7. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
8. Uuden hallituksen valitseminen
9. Tilintarkastajien valitseminen
10. Jäsenmaksu vuodelle 2016
11. Muut asiat
12. Kokouksen päättäminen

Jyväskylässä 28.1.2015

Pasi Saarimäki, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja

Aira Kemiläistä koskeva seminaari marraskuussa 2014

Aira Kemiläinen -juhlaseminaari

Perjantai 21.11.2014 klo 15.00–19.00. Jyväskylän yliopisto, Historica, H320.

Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää marraskuussa 2014 yhdessä Historian ja etnologian laitoksen kanssa juhlaseminaarin Jyväskylän yliopistolla yleisen historian professorina pitkään vaikuttaneen Aira Kemiläisen (1919–2006) kunniaksi. Seminaarissa arvioidaan Kemiläisen merkitystä nationalismin tutkijana ja aikakauden miehisessä tiedemaailmassa vaikuttaneena tiedenaisena.

Seminaarin alustava ohjelma (otsikot työotsikoita, eivät välttämättä lopullisia):

15.00–14.15: pj. Pasi Saarimäki: Juhlaseminaarin avaussanat

15.15–16.15: Prof. Emerita Marjatta Hietala: Kemiläisen merkitys suomalaisessa tiedemaailmassa ja historiantutkimuksessa

16.15–16.35: kahvitauko

16.35–17.35: FT Ossi Päärnilä: Kemiläinen nationalismin tutkijana

17.35–18.35: FT Tuulikki Tuomainen: Kemiläinen opettajana ja työtoverina Historian laitoksella

18.35–19.00: Loppukeskustelu

Britannian parlamentin rooli sodasta päätettäessä

Voivatko lainsäätäjät päättää sodasta ja rauhasta? Katsaus Britannian parlamentin rooliin suurten sotien yhteydessä, 1982–2003

Carl von Clausewitzin mukaan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Nykyään ei kuitenkaan ole yksiselitteistä kuinka vaaleilla valitut lainsäätäjät pääsevät osallistumaan päätöksiin koskien sotaa. Esimerkiksi Britanniassa vaaleilla valitut lainsäätäjät saavat kyllä äänensä esiin parlamentissa, mutta eivät varsinaisesti osallistu päätöksentekoon. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko on pääasiallisesti hallituksen käsissä, mutta halutessaan parlamentti voi tavanomaisin lainsäädäntöprosessin välinein muuttaa tilanteen kulkua.

Filosofian maisteri (väit.) Teemu Häkkinen tarkastelee luennossaan Britannian parlamentin historiaa Falklandin sodan (1982), Persianlahden sodan (1990–1991) ja Irakin sodan (20032009) kautta pohtimalla lakiasäätävän vallan mahdollisuuksia päättää sodasta ja rauhasta. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat parlamentinjäsenten mielipiteet omasta roolistaan: pyrittiinkö rooli haastamaan, ja jos pyrittiin, niin millä tavoin, miksi ja mitä haastamisesta seurasi? Näiden kysymysten myötä avautuu tilaisuus parlamentaarisen politiikan muotojen, menettelytapojen ja asioiden etenemisen tarkasteluun. Luento perustuu Häkkisen väitöstutkimukseen: The Royal Prerogative Redefined. Parliamentary Debate on the Role of the British Parliament in Large-scale Military Deployments, 1982–2003.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeaa tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Teemu Häkkisen luento järjestetään maanantaina 10.3.2014 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Teemu Häkkinen, teemu.hakkinen@jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
    

Yhdistys on saanut uuden hallituksen

Uusi hallitus jatkaa yhdistyksen toimintaa tuorein ajatuksin

Jyväskylän Historiallinen yhdistys sai vuosikokouksessaan 20.2.2014 uuden hallituksen, jonka kokoonpano löytyy johtokunta-alasivulta. Yhdistys päätti jatkaa toimintaansa aiemmin havaitulla hyvällä linjalla, mutta pyrkien tulevaisuudessa järjestämään enemmän Keski-Suomea käsittelevää ohjelmaa.

Kirjeiden välittämä rakkaus jatkosodan aikana

Yleisöluento rakkaudesta jatkosodan aikana

Jatkosota katkaisi suomalaisten elämänkulun radikaalisti kesällä 1941. Talvisodan jälkeen hetkeksi käynnistynyttä normaalia arkea ja elämää ei ollut käytännössä enää mahdollista jakaa läheisten kanssa. Nuoret miehet olivat vuosia rintamalla, kaukana pois tavallisesta elämästään ja rakkaistaan.

Filosofian lisensiaatti Erkka Pehkonen luonnehtii luennollaan ”Romanttiset sotilaat: rakkaus ja läheisyys kahden itäsuomalaisen miehen kirjeenvaihdossa 1941 – 1945” maanantaina 2.12., kuinka sotaolosuhteissa ihmisen mieli kuitenkin pyrki pois vallitsevan todellisuuden ikeestä. Tiivis kirjeenvaihto toimi siltana toisistaan kaukana olevien välillä ja siinä rakentuikin romanttinen maailma rakastavaisten kohtaamisille – tosin vain kuvitelmissa.

Pehkonen käsittelee rakkauden ja läheisyyden rakentamisen tapoja kahden itäsuomalaisen miehen jatkosodan aikaisessa kirjeenvaihdossa rakkailleen. Sodan konkreettinen arki hurmeisine ja makaabereine yksityiskohtineen väistyi kirjeissä usein romanttisten rakastajien kerronnan tieltä. Esiin piirtyi tappavan sotilaan identiteetin toinen puoli, hellä ja rakastava ihminen, joka muistutti sekä kirjoittajaa että lukijaa ihmisestä ennen sotaa. Kaukana olevien ikävä, rakkauden lupaukset ja intiimin läheisyyden kaipuu saivat sanallisen muotoilun tukea sota-ajan sentimentaalisista, romanttisen populaarikulttuurin tuotteista.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet ovat helpommin ymmärrettävissä.

Erkka Pehkosen luento järjestetään maanantaina 2.12.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Erkka Pehkonen, erkka.pehkonen@jyu.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com