Lumilautailukulttuuri ja tyyli

Yleisöluento tyylin merkityksestä lumilautailukulttuurissa

Lumilautailukulttuuri on näkyvä osa länsimaista nuorisokulttuuria, ja tyylillä on siinä keskeinen merkitys. Filosofian tohtori, etnologi Riitta Hänninen tarkastelee luennollaan maanantaina 6.5., millaisia asioita tyylin avulla halutaan lumilautakulttuurissa ilmaista. Amerikkalaisperäinen lumilautailu ilmestyi länsimaisten nuorisokulttuurien kartalle 1960-luvulla eli suhteellisen myöhään, jos sitä vertaa moniin muihin toisen maailmansodan jälkeisiin nuorisokulttuureihin. Suomessa lumilautailua on harrastettu 1980-luvulta lähtien. Aikaisemmin jopa anarkistiseksi luokiteltu lumilautailu on nyt yleisesti hyväksytty talviurheilulaji ja elämäntapa. Marginaali-ilmiöstä on tullut osa nuorisokulttuureiden arkipäivää.

Luennon aiheena oleva tyylin käsite tarkoittaa tiettyä kulttuurisesti määrittynyttä tapaa pukeutua, puhua, liikkua ja käyttäytyä. Tyylin kenttä on ilmaisullisesti laaja: se sulkee sisäänsä pukeutumiseen, musiikkimakuun ja itse laskemiseen liittyviä elementtejä, mutta myös joukon erilaisia arvoja ja asenteita. Lumilautakulttuuri on siten nähtävä kokonaisvaltaisena ideologisena järjestelmänä.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Riitta Hännisen luento järjestetään maanantaina 6.5.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Riitta Hänninen, riitta.j.hanninen@jyu.fi, 044 3588202
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteet toisen maailmansodan aikana

Yleisöluento Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteista toisen maailmansodan aikana

Millaiset olivat kielisukulaiskansojen Suomen ja Unkarin viralliset ja epäviralliset kulttuurisuhteet jatkosodan aikana, ja miten ne liittyivät Jyväskylään? Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämällä Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjalla luennoi maanantaina 15.4. poikkeuksellisesti yleisen historian professori Anssi Halmesvirta, jonka esitelmä käsittelee Suomi-Unkari Seuran Jyväskylän osaston perustamista vuonna 1943. Merkittävä toimintasektori tuolloin oli jo 1920-luvun alussa alullepantu niin sanottu heimotyö, jota oli rauhan aikana tehty varsin vakavassa molemminpuolisen kulttuuri- ja maantuntemuksen levittämisen ja suomalais-ugrilaisen kulttuuriyhteyden lujittamisen hengessä. Tärkeimpänä tuloksena oli vuonna 1937 solmittu Suomen ja Unkarin välinen kulttuurisopimus, mikä edellytti paitsi monipuolisen kulttuurivaihdon virallistamista ja politisoimista myös tieteellisen yhteistyön aloittamista maiden yhteiselle asialle – eurooppalaisen sivistyksen vaaliminen ja vartiointi – omistautuneiden eliittien välillä.

Ensimmäinen Suomi-Unkari Seura perustettiin kulttuurisopimuksen nojalla samana vuonna Helsinkiin, mutta maakuntien osastojen perustaminen lykkääntyi aina jatkosodan loppuvaiheisiin. Siihen mennessä heimotyö oli ehtinyt muuttaa radikaalisti luonnettaan; siitä oli tullut paljolti propagandistista tiedotus- ja valistustoimintaa valloitus- tai revisiopolitiikan merkeissä – Suomessa päämääränä Itä-Karjalan vapauttaminen ja Suur-Suomi ja Unkarissa Trianonin rauhassa vuonna 1920 menetettyjen alueiden palauttaminen. Merkillepantavaa on, että nykyinen Suomi-Unkari Seura on syystä tai toisesta historiikissaan tyystin unohtanut sekä edeltäjänsä, tuon vuonna 1937 perustetun Suomi-Unkarin Seuran, että siinä ohessa Jyväskylän paikallisosaston perustamisen.

Anssi Halmesvirran luento järjestetään maanantaina 15.4. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H105 (1. krs).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.fi           

Rauhaan palaamisen ongelmat Suomessa vuosina 1944-1945

Työtä, vapautta, ystäviä, pirtinpolttajia – rauhaan palaaminen Suomessa v. 1944–1945

Suomen irtautuminen jatkosodasta tapahtui syyskuussa 1944. Rauhaan palaaminen toi mukanaan monia ongelmia. Jo aikalaiset puhuivat rauhankriisistä tai ylimenokaudesta. Yleisesti ottaen rauhaan palaamiseen voidaan valtiovallan kannalta liittää tiettyjä tehtäviä: haasteina on nähtävä yleinen demobilisointi, poliittisten ja taloudellisten ongelmien ratkaiseminen, yhteiskunnan rauhoittaminen, sotaveteraanien integrointi siviiliyhteiskuntaan, muista sodasta kärsimään joutuneista huolehtiminen ja henkisten vaurioiden minimointi. Erityisesti hävityn sodan jälkeen ongelmakenttään liittyy lisäksi sotaan syyllisten rankaiseminen. Myös sodan aiheuttamien psykologisten traumojen käsittely on rauhaan palatessa tärkeää. Kansakunnan ”mentaalista tilaa” on parannettava ja sotaa muistettava eri muodoissaan.

Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944 solmittu välirauhansopimus rajoitti Suomen toimintavapautta. Sopimuksen ehtojen mukaan Suomen piti alueluovutusten lisäksi mm. karkottaa maassa olevat saksalaiset sotajoukot, lakkauttaa fasistiset järjestöt, vapauttaa ”poliittiset vangit” ja maksaa sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin edestä. Suomen pysymistä kaidalla tiellä tuli valvomaan Neuvostoliiton hallinnassa oleva valvontakomissio. Rauhanehdot koettiin lehdistössä todella raskaiksi, erityisesti oikeisto oli synkkänä. Lehdistön kirjoittelua tosin rajoitti sensuuri ja ohjasi valtion tiedotustoiminta – välirauhansopimuksen määräysten mukaisesti aina vuoteen 1947 asti. Ohjailu oli aloitettu jo syksyllä 1939 kansainvälisen tilanteen kiristyessä.

Luento käsittelee rauhaan palaamisen ongelmaa sellaisena kuin sanomalehdet ja valtiovalta sen vuoden 1944 loppupuolella ja vuoden 1945 alkupuolella yleisölle esittivät. Keskiössä ovat kysymykset Venäjä-suhteiden uudelleen määrittelystä, välirauhansopimuksen ehdoista, Lappia polttavista saksalaisista, karjalaisen siirtoväen kohtalosta, asevelvollisten kotiuttamisesta, jälleenrakennustyöstä ja kevään 1945 eduskuntavaaleista. Miten valtiovalta ja sanomalehdet näkivät tilanteen? Millainen tulevaisuus Suomea odotti? Ja millainen menneisyys oli tilanteeseen johtanut?

Luento pohjautuu Auvisen väitöskirjahankkeeseen, jossa tutkitaan rauhaan palaamista Suomen sanomalehdistössä v. 1944–1945. Hanke on osa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkimushanketta ”Rauhan tultua jatkunut sota. Toisen maailmansodan jälkivaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa n. 1944–2000”.

Luento järjestetään keskiviikkona 3.4.2013 klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä. Vapaa pääsy.

Esiintyjän tiedot: Timo Auvinen, FM, Historian ja etnologian laitos, p. 050 370 1689, timo.a.auvinen(at)jyu.fi

Luento on osa Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet -luentosarjaa, jolla Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, jo kouluopetuksesta kaikkien tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemasta Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, olli.t.turunen(at)jyu.fi
http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto 

Yhteisöllisyydestä muuttuvassa suomalaisessa teollisuusyhteisössä

Piippu piti pahan loitolla - Teollisen yhteisön muutos yksilön näkökulmasta

FM Eerika Koskinen-Koiviston luennon esimerkkiympäristönä on Ähtärin Inhan Tehtaat. Luento perustuu väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee vuonna 1927 syntyneen työläisnaisen elämänkerrontaa.

1900-luvun aikana Suomeen rakentui monia teollisia yhteisöjä, jotka kukoistivat vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla sekä jälleenrakennuksen aikana, mutta lopettivat myöhemmin toimintansa globaalin kilpailun tiukentuessa. Joillakin tehdaspaikkakunnilla tuotanto on jatkunut, mutta enää ani harvoin kokonaiset kylät ja taajamat elävät yhden teollisuuslaitoksen ympärillä.

Tiiviissä tehdasyhteisössä vallitsi usein yhteisöllisyyden henki. Toisaalta ne olivat hierarkkisia; rajat eri ryhmien kesken olivat selkeät. Tehdaspaikkakunnalla kasvanut siis tiesi, mihin kuulua. Yhteisön ja ryhmien välisen dynamiikan lisäksi paikallinen identiteetti muotoutuu myös suhteessa paikkaan, luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Tehdasyhteisöissä oli erikoisia rakennuksia ja paikkoja, jotka tehdassaleja myöten olivat tuttuja kaikille kyläläisille ja joilla oli omat nimensä ja tarinansa. Tuotantoa uudistettaessa tutut maisemat, rakennusten ja ympäristöt muuttuivat ja paikat hävisivät. Monen paikkakunnan ytimet hiljenivät. 

Luennolla tarkastellaan teollisen yhteisön ja maiseman muutosta yksilön näkökulmasta. Esimerkkiympäristönä on Ähtärin Inhan Tehtaat, kylä Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajalla. Inhan rautaruukki, Inha bruk, perustettiin vuonna 1841 Inhanjoen rannalle. Raudantuotanto perustui järvimalmin ja romuraudan käyttöön. Myöhemmin joen varteen rakennettiin myös saha sekä läheisyyteen rautatie. Vuosisadan alussa tehdasyhteisön sosiaalinen hierarkia ja järjestys perustuivat tehdaspaternalismiin. Työläisperheet elivät tehtaan omistamissa asunnoissa ja käyttivät tehtaan rakentamia palveluita. Tehdas tarjosi puitteet arkielämälle ja tulevaisuuden horisontin myös tuleville sukupolville.

Inhan Tehtaiden suuri muutos ajoittuu 1960- ja 1970-luvulle. Ennen raudanjalostukseen keskittyneen Inhantehtaat Oy:n omistava Fiskars konserni investoi uuteen teräs- ja alumiiniteknologiaan. Tehtaan tuotanto siis jatkui, mutta uudenlaisen teknologian ja työvoiman voimin. Kylän palvelut siirtyivät kuntakeskukseen ja vanhoja rakennuksia purettiin. Miten muutos kosketti yksittäisiä perheitä ja ihmisiä?  Mitä he jäivät kaipaamaan?

Esiintyjän tiedot: FM Eerika Koskinen-Koivisto, etnologia, Historian ja etnologian laitos. p. 0407243810, eerika.koskinen-koivisto(at)jyu.fi.

Luento järjestetään keskiviikkona 13.3. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä.

Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto.

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi

Ilmaston vaikutukset Suomen historiassa

Yleisöluento ilmaston vaikutuksista maatalouteen ja asutukseen Suomen historiassa

Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken polttavimmista kysymyksistä. Moni pohtii, miten ihmiset voivat selvitä maapallolla, jos hurjimmat ennustukset käyvät toteen. Ilmasto on kuitenkin vaihdellut ja sen vaikutukset ovat näkyneet ihmisten elämässä myös menneinä vuosisatoina. Filosofian tohtori Reijo Solantie käsittelee luennollaan ”Suomi ja suomalaiset luonnontieteilijän katsannossa kautta aikain” maanantaina 11.2. ilmaston ja luonnonolojen suhdetta maatalouteen sekä asutukseen maamme historiassa. Luennolla kerrotaan esimerkiksi väestökriiseistä, joita sattui sotavuosien, peräkkäisten katovuosien sekä väestönkasvun seurauksena. Ankarimmin suomalaisia koeteltiin suurvaltasotien kautena 1550–1720, jolloin myös ilmasto oli tavallista kovempi. Kansa oppi kuitenkin varautumaan varsin hyvin ilmastollisiin vahinkoihin niin kauan, kun riskien unohtaminen saattoi aiheuttaa hengenvaaran. Sen sijaan nyky-yhteiskunnassa ilmastovahinkoihin varautumiseen suhtaudutaan usein välinpitämättömästi.

Ilmasto on aina vaikuttanut yhteiskunnan kehitykseen. Lisäksi ihmiset ovat aina ja kaikkialla joutuneet sopeutumaan ilmaston asettamiin ehtoihin ja riskeihin. Nykyään kehitysmaissa väestönkasvu herkistää väestöjä ilmaston riskeille kuten ennen Suomessa. Ilmaston, maatalouden ja väentiheyden kolmiyhteys tulee maapallon väestön jatkuvasti kasvaessa olemaan ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen järjestämää Historiamme tänään - mitä tohtorit kertovat? -yleisöluentosarjaa, jolla tuoreet tohtorit johdattavat yleisön menneisyyden ja kulttuurien salaisuuksiin oman väitöstutkimuksensa näkökulmasta. Tutkijat esittelevät aiheitaan selkeästi ja innostavasti, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentosarjalla ei tarvitse pelätä vaikeata tieteellistä kieltä tai väitöstilaisuuksien kaavamaisuutta. Tuoreiden tohtoreiden matkassa suuremmatkin historialliset kehityslinjat ja eri kulttuurien piirteet on helpommin ymmärrettävissä.

Reijo Solantien luento järjestetään maanantaina 11.2. klo 18.00–19.30 Jyväskylän yliopiston Historica-rakennuksessa, huoneessa H306 (3. krs, hissi).  Tilaisuudessa on aikaa kysymyksille ja vapaalle keskustelulle. Osallistuminen on maksutonta.

Yhteystiedot:
Reijo Solantie, puh. 044 358 6340, reijo.solantie@elisanet.fi
Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja,
Pasi Saarimäki, puh. 040 805 4490, pasi.saarimaki@jyu.fi
http://jyvaskylanhistoriallinenyhdistys.blogspot.com          

Yleisöluento aatelisnaisten elämänpiiristä (Irene Ylönen)

Iza Iisalmessa – aatelisnaisen elämänpiiri 1900-luvun alun muuttuvassa yhteiskunnassa

”No nyt on teidän Lovanne suuressa, suuressa kaupungissa, joka on maailman pääkaupunki ja joka kätkee sisäänsä parhaimmat ja hirveimmät asiat, mitä maailmasta löytyy.”

Näin kirjoitti 24-vuotias Iza (Lova) Aminoff äidilleen ja sisarelleen opintomatkaltaan Lontoosta keväällä 1908. Kuusi kuukautta kestäneen Englannin matkansa aikana hän opiskeli englannin kieltä, tutustui uusiin ihmisiin, keräsi elämänkokemusta ja mietti tulevaisuuttaan. Elämänmuutos Izaa odottikin, sillä vain vuotta myöhemmin hän avioitui, muutti Iisalmeen ja totutteli arkiseen elämään vuosisadan vaihteen talonpoikaisessa suomalaisessa pikkukaupungissa, joka oli jotakin aivan muuta kuin Lontoo, ”maailman pääkaupunki”.

Luennolla tarkastellaan säätyläisten elämää 1800- ja 1900-luvun vaihteen Suomessa. Vapaaherratar Iza Aminoffin ja hänen perheensä elämänvaiheiden kautta luodaan silmäys ylimmän säädyn – aatelin – elämänpiiriin aikana, jolloin sääty-yhteiskunta hengitti viimeisiä hengenvetojaan, aatelin vuosisataiset etuoikeudet olivat hävinneet ja yhteiskunta avartui ja modernisoitui. Millaista yhteiskunnan yläkerrokseen kuuluvien naisten elämä tuona aikana oli?

Aatelisnaisten elämänpiiriä avataan viiden eri teeman avulla. Luennolla kerrotaan aatelistyttöjen kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä perheen ja avioliiton tärkeästä roolista. Etsitään vastausta kysymykseen, miten terveys ja sairaus jäsensivät vuosisadan vaihteen ihmisen elämää. Matkustetaan heidän kanssaan niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Lopuksi pohditaan Aminoffin perheen varallisuutta, miten perhe eli ja mistä he saivat elantonsa.

Luento järjestetään keskiviikkona 6.2. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä. Vapaa pääsy.

Esiintyjän tiedot: Irene Ylönen, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, irene.ylonen(at)jyu.fi

Luento on osa Konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet -luentosarjaa, jolla Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, jo kouluopetuksesta kaikkien tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemasta Suomen historiasta.

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Historian ja etnolgian laitoksen tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry., olli.t.turunen(at)jyu.fi

Yleisöluentosarja historiallisista perheverkostoista

Family Networks in Finnish Society from the 16th to the 20th Centuries

Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä
H320, building H, Seminaarinmäki
28/1–8/4/2013, 16.30–18.00


In this lecture series, continuity and change in family networks in Finnish society are examined from a long-term perspective. In addition to actual kinship relations, the lectures focus on godparent relations, which presented an important possibility to complement family ties with other safety and support networks at a time when society did not support the family as in the present-day Nordic welfare society. These lectures will concentrate on the significance of family and kin relationships over the centuries. The main questions concern the kind of networks that existed and why it was possible to form them, including those that were substitutes for family-based networks when familial ties were for one reason or another weaker or hardly existed at all.

Lectures:

28/1 PhD, Adjunct Professor Olli Matikainen: Family and justice in early modern Finland

4/2 PhD Jarkko Keskinen:  Godparent selection strategies in merchant community of Pori 1720–1820

11/2 MA Pirita Frigren:  Sailor-households in the networks of godparenthood in the 19th century Finnish west-coastal town of Pori

18/2 PhD Kari-Matti Piilahti: Godparental patterns among new entrants into the business elite in Finland in the 19th century

25/2 MA Heikki Vuorimies: Soldiers and godparenthood in Finnish local communities in the early 18th century

11/3 PhD Ulla Aatsinki: Finnish-American family networks in the beginning of the 20th century

18/3 MA Tiina Hemminki: Creditors, debtors and godparents. Peasants’ intertwined relationships in the early-nineteenth-century southern Ostrobothnia

8/4 PhD Sofia Kotilainen: Godparenthood in the Finnish rural family communities 1700–1960

For further information, please contact PhD, Academy Postdoctoral Researcher Sofia Kotilainen (sofia.p.kotilainen@jyu.fi), Department of History and Ethnology.

Yleisöluento Vihtori Kosolan kapinapuheista

Kansanjohtaja Suomessa: Vihtori Kosolan kapinapuheet

Esitys käsittelee eteläpohjalaisen maanviljelijän, aktivistin ja lapuanliikkeen muodollisen johtajan, Vihtori Kosolan, puheita vuosina 1931–1932. Esityksessä käydään lävitse Kosolan puheiden radikalisoituminen pääpiirteittäin, lyhyinä tapausesimerkkeinä käytetään kuutta puhetta: 4.1.1931 (Käkisalmi), 1.3.1931 (Kerava), 12.3.1931 (Helsinki), 9.4.1931 (Tammisaari) 19.7.1931 (Hyvinkää) ja 22.11.1931 (Hamina). Hyvinkään ja Haminan puheet ovat hyvin samankaltaisia jopa sanavalinnoiltaan.

Kosolan puheita analysoidaan teemojen radikalisoitumisen kannalta, olennaista on lapuanliikkeen suhtautuminen SDP:hen. Puheet on pidetty kommunistipuolueen toiminnan estämisen (suojelulaki) jälkeen. SDP:tä kuvataan puheissa maanpetoksellisena liikkeenä, joka pyrkii vallankumoukseen Neuvostoliiton kommunistien tuella. Myös Kosolan henkilöhistoria selittää puheita; Kosola oli tarpeellinen keulakuva laajojen piirien kansanliikkeenä esiintyneen lapuanliikkeen johtajaksi.

Kapinapuheet loppuvat 21.2.1932 hämäläisten talolla Helsingissä pidettyyn puheeseen. Tämä puhe on Kosolan puheiden kulminaatiopiste. Puheessa Kosola esitti jyrkkää kritiikkiä SDP:n lisäksi myös parlamentaaris-demokraattista järjestelmää kohtaan ja kehotti lopulta kannattajiaan toimimaan sen kaatamiseksi, mikäli hallitus ei suostuisi lapuanliikkeen vaatimuksiin. Olennaista Kosolan puheessa on juuri puoluevallan vastustaminen.

Mäntsälän kapina näyttäytyy Kosolan puheiden näkökulmasta seurauksena joukkojen aktivoimisesta. Mielenkiintoista onkin pohtia juuri 21.2.1932 pidetyn puheen tavoitetta ja suhdetta Mäntsälän kapinaan; oliko puhe vain yleisen kiihotuksen tulosta vai osa suunnitelmaa kapinan käynnistämiseksi?

Esiintyjän tiedot: FM Aarni Virtanen, Suomen historia, Historian ja etnologian laitos, 040 822 2002.

Luento järjestetään keskiviikkona 23.1. klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosalissa 1, osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, 40100 Jyväskylä

Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta

Järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi

Seminaari historianopetuksesta yliopistossa

”Akateeminen historian opetus – onko sitä?” Historian opiskelijain liiton syysseminaari Jyväskylässä 10.11.2012

Jyväskylän historianopiskelijoiden ainejärjestö Tosine ry. järjestää valtakunnallisen Historian opiskelijain liiton (Hol) syysseminaarin Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä sijaitsevalla Historian ja etnologian laitoksella (H rakennus).

Seminaarin aiheena on akateeminen historian opetus, jota tarkastellaan menneistä perinteistä aina tulevaisuuden uusiin visioihin. Akateeminen historian opetus on muuttunut sukupolvien myötä, eikä kehitys ole – tai ainakaan sen ei pitäisi olla – pysähtynyt. Tälle ajalle leimaansa lyövät tiedon valtava määrä ja sen helppo saatavuus. Nämä muutokset eivät kuitenkaan aina heijastu akateemisen opetuksen menetelmiin. Onko perinteinen luennoiva tyyli enää tuloksekas tapa välittää tietoa vai pitäisikö uusia tapoja ja näkökulmia kokeilla entistä rohkeammin? Entä mikä on akateemisen historian opetuksen päämäärä nyt ja tulevaisuudessa? Ja lopulta: onko akateemisen historian opetuksen ja perinteisen kouluopetuksen välillä eroja? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin toivomme seminaarin antavan syvällisiä pohdintoja ja luovia avauksia.

Tilaisuus koostuu kolmesta luento-osuudesta ja vapaammasta learning café – tilaisuudesta, jossa pureudutaan aiheeseen luentojen ja ennakkomateriaalien siivittämällä keskustelulla ja ideoinnilla.  Learning cafén tarkoituksena on tuottaa historian ainejärjestöille materiaalia, jota voidaan käyttää pohjana opetuksen arvioimiselle ja kehittämiselle. Päivä päättyy näiden pohjalta koostettuun yhteenvetoon. Puhujina toimivat emeritusprofessori Seppo Zetterberg, joka avaa akateemisen opetuksen kehitystä menneisyydessä. Jyväskylän Historian- ja etnologian laitoksen pedagoginen johtaja dosentti Simo Mikkonen avaa nykyistä tilannetta ja sen tavoitteita. Lopuksi Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen historian pedagogiikan lehtori, FT Matti Rautiainen, luo katseen tulevaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin.

Ohjelma:
12.00 Seminaarin alkusanat
12.15 Professori emeritus Seppo Zetterbergin luento ”Akateemisen historianopetuksen menneisyys: tavat ja perinteet”
13.30 Historian ja etnologian laitoksen pedagogisen johtajan, dosentti Simo Mikkosen luento ”Akateemisen historianopetuksen nykypäivä: muodot ja sudenkuopat”
14.00 JY:n Opettajankoulutuslaitoksen varajohtajan, historian pedagogiikan lehtorin Matti Rautiaisen luento ”Akateemisen historianopetuksen tulevaisuus: visiot ja mahdollisuudet”
15.15 Ammattiliitot ja rahoittajat esittäytyvät
16.00 Välipala
16.30 Learning Café
17.30 Seminaarin loppuyhteenveto ja päättäminen

Tarkentuvan ohjelman ja lisätietoa aihepiirin ympäriltä löydätte myös osoitteesta http://www.hol.fi.

Lisätietoa seminaaristamme ja muut yhteydenotot:
Rene Ranka, vt. puheenjohtaja, Historian opiskelijain liitto
+358405685294
rene.h.ranka(at)student.jyu.fi

Yleisölle vapaa luento Suomen valtion puhelintoiminnasta

Pasi Nevalainen: Puhelinkurjuudesta tietoyhteiskuntaan: Valtion puhelintoimen nousu ja uudistus

Sähköisellä viestinnällä on pitkä historia Suomessa. Siihen kuuluvat niin sotilaalliset ja yksityiset edut, yksityisen ja julkisen palveluntuotannon työnjako kuin myös yhteiskunnallinen kehitys puhelinkurjuudesta moderniksi tietoyhteiskunnaksi.

Sähköisen viestinnän historia ulottuu 1860-luvulle, jolloin lennätinverkko kattoi Suomen tärkeimmät rannikkokaupungit. Sotilaallisista syistä lennätin oli tiukassa viranomaisvalvonnassa. Myöhemmin itsenäisyyden aikana valtion rooli ulottui myös puhelintoimeen, jolloin syntyi jako yksityisen ja julkisen palvelun välille. Toimilupalaitokset vastasivat taajaan asutuista alueista ja kaupunkikeskustoista, kun taas valtion teletoimelle jäivät syrjäseudut ja tuottoisa kaukopuhelinliikenne. Keski-Suomessa toimivat Keski-Suomen Puhelin Oy Jyväskylässä ja valtion telelaitos muualla maakunnassa.

Palvelun taso parani kautta maan. 1900-luvun alkupuolella puhelin oli vielä harvinainen eivätkä kaupunkien väliset yhteydet toimineet. Vuosisadan loppupuolella televiestintää pidettiin jo peruspalveluna. 1970-luvulta alkaen yleistyivät uudet palvelumuodot, dataliikenne eri muodoissaan ja radiopuhelinliikenne. 1980-luvulta alkaen saatettiin jopa puhua suomalaisesta tietoyhteiskunnasta.
Samalla perinteinen työnjako puhelinlaitosten ja valtion posti- ja telelaitoksen välillä tuli tiensä päähän. Vuonna 1990 toteutettu liikelaitosuudistus osoittautui välivaiheeksi yksityistämisen tiellä. Samaan aikaan markkinoiden avautuminen synnytti kilpaillut operaattorimarkkinat.

Luennolla tutustutaan televiestinnän historiaan Suomessa julkisen palvelutuotannon, valtion posti- ja telelaitoksen näkökulmasta. Miksi valtiosta alun perin tuli teleoperaattori? Kuinka palvelut kehittyivät? Miten valtion televirastosta tulikin liikeyritys?

Luennoitsijan tiedot: Pasi Nevalainen, FM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos. Yhteystiedot: pasi.a.nevalainen(at)jyu.fi.

Luento järjestetään keskiviikkona 7.11.2012 klo 18.00–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla osoitteessa Vapaudenkatu 39–41, luentosalissa 1.

Luento on osa konfliktien ruhtinaskunnasta harmonian tasavaltaan? Suomen historian pienten linjojen suuret jäljet - luentosarjaa, jolla historian ja etnologian laitoksen (Hela) nuoret tutkijat ottavat tutkimusaiheillaan kantaa Suomen historian suuriin, kaikkien jo kouluopetuksesta tuntemiin historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Mikrotason tarkastelulla tarkennetaan kuvaa meidän tuntemastamme Suomen historiasta.

Luentosarjan järjestäjät: Jyväskylän Historiallinen yhdistys ry (JHY), Helan tutkijat ry ja Jyväskylän kansalaisopisto.

Lisätiedot luentosarjasta
Pasi Saarimäki, JHY, pasi.saarimaki(at)jyu.fi
Olli Turunen, Helan tutkijat ry, olli.t.turunen(at)jyu.fi